Maamme terveydenhoito on kaikkien epätasa-arvoisin kaikista peruspalveluista. Se on kuitenkin tärkein palvelu. Terveyskeskuksiin ei pääse 3-4 päivässä muutoin kuin, jos on raaja poikki tai vastaavaa. Normaali jonotusaika on 40 vuorokautta. Ylempi luokka kyllä pääse, koska rahoitus ei tuota ongelmia yksityissektorin palvelujen käytössä. ja työssäkäyvät saavat työnantajan lukuun terveyspalvelut. Alemmilla yhteiskuntaluokilla hoito viivästyy tai hoitoon ei hakeuduta ollenkaan. Tämä osoittavat THL:n tutkimukset. Seurauksena on keski- ja alemman luokan sairastavuuden kasvu ja sen kautta elintason laskeminen.  Terveyskeskukset ovat koittanee kattaa palveluvajetta takaisin soitto menetelmällä. Kokemus on osoittanut kärsivällisyyden olevan tiukalla, kun soittoa pitää odottaa aamusta iltaan poistumatta kotoa, koska vaarana on juotua puhumaan puhelimessa yksityisyyden asioista yleisön läsnä ollessa. Voidaan kysyä, onko tämä terveydenhoitoa, vai gallup haastattelua. PS. Julkinen sektori (...

Sähkölämmitteisen omakotilaon vuosikulutus on noin 25 000 kWh. Nyt yksi kWh veroineen ja kuluineen maksaa 7 senttiä kWh:lta eli  25 000 kWh:a  vuodessa 1500 euroa. Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, vuoden lopussa lasku voi olla viisinkertainen eli 4500 euroa. Jos perheellä on tämä lisäksi sähkölämmitteinen huvila, sen vuosi sähkölasku voi olla 2500 euroa. Yhteensä sähkölasku saattaa olla 6000 euroa1500 euron sijasta. Kuluttajan pitäisi selättää sähkön 4500 euron lisälasku ja yhdeksän prosentin inflaatio. Miten kuluttaja selviää tästä? Lapseton vuokralla asuva perhe, jossa vain toinen käy ansiotyössä, ei selviäkään ilman vanhempien tai muiden läheisten apua. Jos näiden apua ei ole, ainut keino on kääntyminen sosiaalihuollon puoleen. Ensikertalaiselle tämä on hämmentävä, leimaava, jopa pelottava ja osaamattomuuden piinaava tilanne. Tämä johtuu tuki- ja palveluverkon monimutkaisuuksista ja päällekkäisyyksistä ja näiden aiheuttamista tulkintaongelmista. Kunnallinen ...

Nyt alkaa olla käsillä aika, jolloin suurten ikäluokkien edustajat tarvitsevat vanhushuollon palveluja. Kannattaa muistaa, että suurissa ikäluokissa syntyi 1940-luvulla noin 90000 vauvaa vuodessa nykyisen 60000 sijaan. Kun näitä suuria luokkia oli viisi peräkkäin, tuloksena on että, kun nyt näiden luokkien vanhukset tulevat nyt ikään, jossa vanhuspalveluja tarvitaan kiihtyvässä määrin lisää. Aluevaalien alla poliitikot toistavat perä jälkeen tämän tosiasian, mutta aivan, kuin he itsekin sanoivat, ettei palveluja saada puhumalla. Kokoomus puhuu palvelujen lisäämisen puolesta, mutta sisimmässään kiittelee vanhusten runsastumista ja siitä seuraavaa hoitotarpeen kasvua, jonka kysyntään kunnat eivät kykene vastaamaan, vaan sen tekevät yksityiset laitokset. Tässä välissä täytyy huomauttaa, että yhden hoitopäivän laskennallinen hinta on noin 5000  -7000 euroa kuussa. Tämä ei oikeastaan ole hinta, vaan kaikki hoitopäivälle kohdistetut kustannukset. Silloin mukaan otetaan hoitajien palkkoje...

     Eilen TV 3:n vaalitentissä nousi esille taajamien ulkopuolella sijaitsevien asuntojen hintojen laskeminen, jopa romahtaminen. Se on tietenkin ikävä asia omistajalle. Se saattaa myös estää monet muuttamasta työn perässä muulle paikkakunnalle. Kaiken kaikkeaan tämä on vakava ongelma ympäri maata.      Samaan aikaan väestö ikääntyy. Yhtenä seurauksena on, että Suomessa asuu haja-asutusalueilla yhä enemmän vanhuksia, jotka eivät kykene käyttämään omaa autoaan taajamissa asioimiseen, eikä julkista liikennettä ole tai se on aivan riittämätön. Sama koskee vajaakuntoisia.      Nyt julkinen sektori on ratkaissut ongelmaa kelataksikyydeillä ja pyrkimällä järjestämään erilaista tukea kotiin. Nämä ovatkin merkittävässä määrin helpottaneet syrjässä asuvien ikäihmisten ja vajaakuntoisen palveluiden saamista. Vuosittain kelatakseihin menee noin 600 miljoonaa euroa. Alueelliset kehitystilastot osittavat syrjässä palveluista asuvien suhteellinen m...

     Harkimo ja kumppanit kirjasivat politiikkaa pitkään vaivanneet tunnetut ongelmat. Kukaan ei vielä tarkkaan tiedä, mitä he tarjoavat lääkkeiksi keskittyneihin valtapooleihin osallistumisen lisäämiseksi ja uskaliaimpien toiveiden mukaan päätösvallan delegoimiseksi. Näitä pooleja esiintyy kaikissa puolueissa enemmän tai vähemmän yksinvaltaisesti johdettuina sekä agendan laatimisessa että itse päätöksenteossa.      Vaikka puolue olisi kuinka ,Eija-Riitta Korholan mukaan ( http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma ) ajan mittaan ylimielisyyden kasvun myötä puolue alkaa laistaa kentältä tulevia ääniä ja vaatimuksia.      Harkimon hankkeessa on olennaisesti uusia näkökohtia  Nuorsuomalaisten Risto E. J. Penttilän ja Tarkan 1980-luvun hankkeeseen verrattuna , koska silloin ei ollut sosiaalista mediaa eikä globalisaation uhkaa. Jo 1980 luvulla kuitenkin  havaittiin, että  millään iskuilla ei voi...

     Heikki Patomäki (Wikipedia) on oikeassa todetessaan Hari Holkerin hallituksen 1987-1991 aloittaneen uusliberalismin juurruttamisen Suomen hallintoon. Mutta miksi se tapahtui niin helposti kuin tapahtui?     1980-luvun puolivälissä julkinen hallinto oli siinä pisteessä, että jotain oli tapahduttava, ei taloudellisten rajoitusten takia, vaan liiallisen paisumisen takia. Tilanne oli analogien Romanian tapahtumien, ei ideologisesti ja eikä rajuudessaan, vaan liiallisen turpoamisen ja tehottomuuden takia. Olihan valtiolla 220000 ja kunnilla 560000 virkamiestä ja toimihenkilöä.      Aluksi luultiin, että johtamisen välineiden ja suunnittelu- seurantajärjestelmien avulla voitaisiin saada tehoja enemmän irti. Niitä tulisi kehittää ja niin myös tehtiin. Mutta kokonaistehokkuus ei noussut. Organisaatioiden virtaviivaistamisella oli rajansa, koska ketään ei voinut sanoa irti.      Tämä rinnalla alkoi hallinnossa kiertää papereita ja mu...

     Yksityinen sektori on tehokkaampi kuin julkinen. Tällainen väite esitetään usein perusteluna vanhushuollon yksityistämiselle, muiden muassa Antti Blåfield on kirjoittanut aiheesta HS:ssä. Blåfield puhui yksityissektorin tehokkuusosaamisesta ja että viranomaisten pitää valvoa yksityisiä palvelulaitoksia. Samasta asiasta professori Paul Lillrank kirjoiti HB:ssa toteamalla, että yksityisiä yrityksiä vastaan on helpompi hyökätä, koska niillä on kasvot ja siksi niille syntyy imogotappiota.      Ei ole mitään näyttöä, että yksityinen sektori olisi palvelulaitoksissa tai terveyden hoidossa tehokkaampi kuin julkinen. Yksityinen tähtää voittoon ja se on perittävä asiakkailta.      Tehokkuustermi häiritsee tässä yhteydessä. Pitäisi puhua kustannuksista ja laadusta.   Tehokkustermi hämää kätevästi nämä molemmat alleen.      Kun puhutaan kustannuksista tarkoiteaan usein taloudellisuutta, pelkistäen yksikkökustannuks...

     Kameran täytyy olla kuin musiikki. Se noudattaa filmin rytmiä, sisältöä ja sanottavaa, totesi ohjaaja Risto Orko aikoinaan. Orkon sanoma pätee politiikkaan. Siinä ei pärjätä kahdella ilmeellä kuten näyttelijä Gary Cooper Hollywoodissa teki. Sote-seikkailu tämän armotta osoittaa.      Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskisen viimeisin lausunto sote:sta oli tyly. Se pani lopullisen päätepisteen puolueiden puheenjohtajien sote-sopuun. Kaavailtu malli törmää vakaviin perustuslakiongelmiin.      Korkealle asetetut toiveet eivät toteudu, vaan vaalien jälkeen alkaa keskustan kotikunta-maakunta-mallin yleissuunnittelu, yksityiskohtein hiominen ja tarvittavan lainsäädännön uudistaminen. Tätä työtä ei voi verratakaan nyt tehtyyn sote-valmisteluun.      Nyt keskustalle aukeaa sen pitkään himoitsema momentum täydelliseen maakuntahallintoon. Sillä on omat vaalit, demokraattiset päätöksentekoelimet ja verotusoikeus. ...

     Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa. Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta. Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan jättämisestä.      Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää, mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.      On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista, jne.      Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan esimerkiksi artikkeleita lisää...

Tänään aamun tv:ssa rahoituksen professori Vesa Puttonen esitti mielenkiitoisen näkemyksen. Toimittajan kysyessä pitäisikö vanhusten itse rahoittaa vanhuutensa hoidon professori vastasi: ”Ihmisen pitää olla ylpeä siitä, että voi hoitaa asiansa loppuun saakka.” Lausunnon käänteinen tulkinta voisi olla, että  ihmisen pitää hävetä, kun pitää pyytää julkiselta vallalta apua pärjätäkseen elämässään maaliin asti. On myönnettävä, että tällainen tulkinta on hieman provosoiva. Kannattaa huomata, että yläluokalla on varaa hoidattaa itseään miten haluaa. Sekin tähdellistä havaita että, mitä enemmän ihminen on koulutettu, sitä enemmän hän osaa vaatia julkiselta sektorilta oikeuksiaan ja hänelle kuuluvia palveluja. Siinä ei ole mitään väärää. Pienituloisuus periytyy voimakkaimmin pienituloisimman ryhmässä. Tämän osoittaa suomalaistutkijoiden tuore artikkeli (HYO-lehti, 1/2014). Jos tällaiseen ryhmään kuuluva ihminen joutuu laitoshoitoon, julkinen valta vie hän kaiket varansa hoitokulujen kattam...

Ihannetapauksessa sotealue olisi niin suuri, että sen väestöpohjan sotepalvelujen kysyntää voidaan luotettavasti ennakoida tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Tähän perusten sotealueilla pitäisi olla määritellyt resurssit ja hoitopolut kriteereineen, joita pitkin julkinen valta sitoutuu   hoitamaan asiakkaita. Hoitopolut täytyisi jakaa osiin, ennakoida niiden määrä, hinnoitella ne ja seurata niiden toteutuneita määriä ja kustannuksia. Periatteessa asiakas voisi tällöin halunsa muuan   saada palvelunsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Koska julkinen sektori joutuu kuitenkin   rajaamaan sen, millaiseen hoitoon se sitoutuu ja millaisia paveluja se antaa, soten kehittämisen toisessa vaiheessaa on syytä rajata hoito asiakkaan omalle soteaueelle. Kun kokemusta karttuu, kolmannessa vaiheessa   sotealueen vastuulääkärit voivat antaa maksusitomuksen, joka oikeuttaa asiakasta saamaan julkiselta tai yksityisltä palveluyksiköltä sitomuksessa määr...

Ministeri Risikko myöntää tämän päivän HS:ssä sote-uudistuksen epäonnistuneen ja muodostuneen valtion voimille liian vaikeaksi toteuttaa. Samalla hän kannattaa Oulun mallin kokeilua, jossa raha seuraa asiakkaan perässä. Palvelujen antajina olisivat nykyiset terveysasemat, yksityiset yritykset ja järjesteöt. Yhtenä yrityksena mainitaan Coronaria. Olen ollut Vantaan kaupungin ostopalveluasiakkaana Coronariaan lähetettynä glaukooman takia vuodesta 2008 ja valittanut hoidon  laadusta enimmäisen kerran 16.2.2011. Siellla tyyli on sellainen, että ilmoitetaan aika, ja se on sovittava. Yhteyttä yrityksen asiantutijoihin ei saa. On vain neuvontanumero. Lääkäriä pääsee tapaamaan, jos yrityksen mielestä aihetta on. Sain kutsun viimeksi 29.7.2013 Coronariaan. Oletin, että siellä tehdään tarkistus, miten 22.3.2013 ostopalveluna Silmä Asemalla tehty harmaakaihileikkeus oli mennyt. Mennessäni Coronariaaan sovittuna aikana, siellä  tällöin otetiin silmänpaine epäluotettavalla elekronisuihku...