Siirry pääsisältöön

3036. Töpseli irti ja lusikka nurkkaan

Sähkölämmitteisen omakotilaon vuosikulutus on noin 25 000 kWh. Nyt yksi kWh veroineen ja kuluineen maksaa 7 senttiä kWh:lta eli 25 000 kWh:a vuodessa 1500 euroa. Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, vuoden lopussa lasku voi olla viisinkertainen eli 4500 euroa. Jos perheellä on tämä lisäksi sähkölämmitteinen huvila, sen vuosi sähkölasku voi olla 2500 euroa. Yhteensä sähkölasku saattaa olla 6000 euroa1500 euron sijasta. Kuluttajan pitäisi selättää sähkön 4500 euron lisälasku ja yhdeksän prosentin inflaatio. Miten kuluttaja selviää tästä?

Lapseton vuokralla asuva perhe, jossa vain toinen käy ansiotyössä, ei selviäkään ilman vanhempien tai muiden läheisten apua. Jos näiden apua ei ole, ainut keino on kääntyminen sosiaalihuollon puoleen. Ensikertalaiselle tämä on hämmentävä, leimaava, jopa pelottava ja osaamattomuuden piinaava tilanne. Tämä johtuu tuki- ja palveluverkon monimutkaisuuksista ja päällekkäisyyksistä ja näiden aiheuttamista tulkintaongelmista.

Kunnallinen sosiaalitoimi tekee varmaankin parhaansa neuvoessaan ja ohjatessa tällaisiin tilanteisiin joutuneita kotitalouksia. Herää kuitenkin kysymys, pitäisikö jonkin kunnasta erillään olevan instanssin auttaa kädestä pitäen hädänalaisia ihmisiä palveluihin ja mahdollisuuksiin, joita heille säädösten mukaan kuuluu. Joku valtiokriittinen voi tähän todeta, että itse kunkin on hankittava elantonsa unohtaen sen, että ns kehitys on yhteiskunnassa toimisen ajanut tilaan, jossa ilman "lyhtyä" ei kukaan osaa suunnistaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *