Siirry pääsisältöön

3048. Pohjois-Suomen saksalaistaustaiset lapset

Vuoden 1941 kesä oli lämmin kuten tämäkin kesä. Euroopassa se oli tulevan hirmusodan kesä. Hitler löi alkutahdit 1940 miehittämällä Versaillesin rauhassa 1919 menettämänsä Elsass ja Lothringen alueet ja valloittamalla Tanskan, Alankomaat ja Norjan. Sodan päätyttyä Tanskassa tuomittiin vankeusrangaistuksiin Saksalle myötämielisiä ja yhteisyötä tekeviä henkilöitä. Noin 20 tuomittiin kuolemaan. Suomi säästyi näiltä ikäviltä jälkinäytöksiltä.

Aina 1980-luvun puolivälin saakka suomalaisten historian tutkijoiden oli varminta Neuvostoliiton pelossa puhua Suomen ajautumisesta sotaa 1941 sen sijaan, että puhuttaisiin hyökkäyssodasta. Tosiasiassa se oli puhdasverinen hyökkäyssota Saksan rinnalla. Tämä näkyi mm siinä, että kesällä 1940 Suomi salli Saksan miehistö kuljetukset laivalla Ouluun ja sieltä auto- ja rautatiekuljetukset pohjoiseen samalla, kun Neuvostoliitto pommitti maamme suurimpia kaupunkeja. Tämä osoittaa, että Suomi ryhtyi aktiivisesti jatkosotaan jo kesällä 1940 Neuvostoliitoa vastaan, mutta täydellä voimalla vasta Saksan käynnistettyä operaatio Barbarossan. 26.6.1941. Natsit rakensivat myöhemmin läpäisemättömän Sturmbock linnoituksen Lapin käsivarteen. Tämä siksi, että saksalaiset pelkävivät enempi kuin henkensä edestä neuvostoliittolaisia itä rinatamlla tekemiensä julmuuksien takia. Pelko oli todellinen, sillä NL:llä oli heti itä rajan takana valmuidessa kymmeniä tuhansia sotilaita ajamaan sakslaisia Suomesta Norjan kautta Atlantin valtamereen. Jatkosodan aikaan saksalaisia sotilaita Pohjois-Suomessa oli noin 200 000.

Jostain syystä ei ole tehty tutkimuksia tai selvityksiä niiden naisten kohtaloista, jotka lähtivät saksalaisten sotilaiden mukana Sturmbock linnoituksen kautta Keski-Eurooppaan. Heitä oli kymmeniä enkä jopa satoja. Tutkijayhteisö haluaa olla jostain syytä myös vaitonainen suomalaisnaisten lapsista, joilla on Pohjois-Suomessa taistelleet saksalaistaustaiset isät.

 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *