Eino  Leinon sanoin ”Öinen lehto, lapsen kehto siinä on lapsosen hyvä.…”  Jätetään loppu maamme hiihdolle. Eli Suomen hiihdon taso on samaa luokkaa, kuin aamun luonto ohjelman tekninen toteutus. Se jäi jumputtamaan pääsemättä eteenpäin ”Laajat Tiibetin jää ylängöt ovat hyviä.  ” Jos legendaarinen Paavo Tiilikainen olisi hengissä selostamassa, hän olisi lausunut: ”Olemme kymmenien tuhansin joukoin kokoontunut jatkamaan Suomen, isiemme ja menneiden hiihtosankarien perinteitä voitosta voittoon”. Hetken päästä Paavo rapisutellut papereitaan ja ihmetellyt, kuka koronaus tuo ranskalain Carara on. Nyt ei tarvitse kummastella ranskalaisten menestystä.    Iiro Niskanen täyttää ainoana meidän menneiden hiihtosankarien mittapuut. Hän voitti 15 km:n perinteisellä, mutta maamme muiden edustajien sijoituksista ei ole tietoa, ei edes valta medioissa. Maamme naisten hiihdon kärkinimi uhosi pudottuaan sprintin eristä ulos, että lauantaina näytetään, miten suksi kulkee. Kulki se ...

Eino  Leinon sanoin ”Öinen lehto, lapsen kehto siinä on lapsosen hyvä.…”  Jätetään loppu maamme hiihdolle. Eli Suomen hiihdon taso on samaa luokkaa, kuin aamun luonto ohjelman tekninen toteutus. Se jäi jumputtamaan pääsemättä eteenpäin ”Laajat Tiibetin jää ylängöt ovat hyviä.  ” Jos legendaarinen Paavo Tiilikainen olisi hengissä selostamassa, hän olisi lausunut: ”Olemme kymmenien tuhansin joukoin kokoontunut jatkamaan Suomen, isiemme ja menneiden hiihtosankarien perinteitä voitosta voittoon”. Hetken päästä Paavo rapisutellut papereitaan ja oli ihmetellyt, kuka koronaus tuo ranskalain Carara on. Nyt ei tarvitse kummastella ranskalaisten menestystä.    Iiro Niskanen täyttää ainoana meidän menneiden hiihtosankarien mittapuut. Hän voitti 15 km:n perinteisellä, mutta maamme muiden edustajien sijoituksista ei ole tietoa, ei edes valta medioissa. Maamme naisten hiihdon kärkinimi uhosi pudottuaan sprintin eristä ulos, että lauantaina näytetään, miten suksi kulkee. Kulki...

Pitääkö Norjan menestymistä Trondheimin MM-talvikisoissa ihailla? Yleisesti ottaen tietenkin pitää, koska pieni maan menestyy saaden lajissa kuin lajissa kaksoisvoittoja ja jopa kolme ensimäistäsijaa. Ja maa on väkiluvultaan Suomen kokoluokkaa. Siis ihme maa. Tarkemmin ajatellen asialla ei nyt kääntöpuolta ole, mutta merkittävä taustatekijä menestykseen vaikuttamassa on. Ensimmäisenä tulee mieleen norjalaisten hullaantuminen talvilajeihin. Mutta tarkemmin ajatellen se ei oikein riitä selitykseksi, sillä on Suomikin ihastunut hiihtoon ja mäkihyppyyn. Tässä kohtaa minun mieleeni nouse aina 50 vuoden aikainen tapahtuma, jossa oli pohjoismaiden tutkijoiden kanssa seminaarissa Oslossa ilta keskusteluissa norjalaiset valittelivat huono talvilaji menestystä eikä kesälajeissakaan ollut hurraamista, ja urheilumäärärahat olivat tiukassa. Muutaman vuoden jälkeen maan rannikkoveistä löydettiin öljyä Norjan alkaessa tämän ansiosta vähitellen rikastua. Nyt maan öljy- ja kaasusäätiön varat kä...

Eino  Leinon sanoin ”Öinen lehto, lapsen kehto siinä on lapsosen hyvä.…”  Jätetään loppu maamme hiihdolle. Eli Suomen hiihdon taso on samaa luokkaa, kuin aamun luonto ohjelman tekninen toteutus. Se jäi jumputtamaan pääsemättä eteenpäin ”Laajat Tiibetin jää ylängöt ovat hyviä. ” Jos legendaarinen Paavo Tiilikainen olisi hengissä selostamassa, hän olisi lausunut: ”Olemme kymmenien tuhansin joukoin kokoontunut jatkamaan Suomen, isiemme ja menneiden hiihtosankarien perinteitä voitosta voittoon”. Hetken päästä Paavo rapisutellut papereitaan ja ihmetellyt, kuka koronaus tuo ranskalain Carara on. Nyt ei tarvitse kummastella ranskalaisten menestystä.   Iiro Niskanen täyttää ainoana meidän menneiden hiihtosankarien mittapuut. Hän voitti 15 km:n perinteisellä, mutta maamme muiden edustajien sijoituksista ei ole tietoa, ei edes valta medioissa. Maamme naisten hiihdon kärkinimi uhosi pudottuaan sprintin eristä ulos, että lauantaina näytetään, miten suksi kulkee. Kulki se vitosen ...

      Ei tarvita edes tilastojen kaivelua huomatakseen, ettei tällä tynkä kaudella kärkisijoituksia tullut ja kympin joukkoon pääseminen oli harvinaista.   Nuorten MM:t olivat Suomelle totaali tuhahdus, paras sija about 20. Helpointa on ryhtyä moittimaan hiihtäjiä, hehän ne pallipaikat tuovat.   Ruudusta seurattuna maamme hiihtäjät näyttävät hyviltä ihmisiltä, kunnon kansalaisilta.      Syyn täytyy olla systeemissä. Yksi huomion arvoinen piirre Suomen urheilujärjestelmissä on ollut jo pitkään se, että valmentajista tehdään johtajia. Tämä näkyy ylimmälle huipulle saakka tällä hetkelläkin. Moinen urapolku ei sovi kuin korkeintaan kelloseppämestarille, joka valvoo viiden kellosepän työtä aikoinaan saadulla mittavalla kokemuksellaan sadoista kokoon panemistaan kelloista. Hän ei kuitenkaan voi johtaa koko kellotehtaan työstä, koska siinä pitää hahmottaa kokonaisuus kilpailijoista rahoituksen kautta myyntiin saakka Poikkeuksia on, mutta kyse on silloin ...

     Aloitetaan hiihtourheilun lähimenneisyyden eräillä havainnoilla. 1960- ja 1970-luvuilla Norja, Ruotsi ja Suomi sekä Neuvostoliitto olivat melko tasaväkisiä hiihtourheilussa. NL:ssä näillä vuosikymmenillä oli mm.   menestyshiihtäjät Pavel Koltsin, Aletina Koltsina, Galina Kulukova, Vladimir Smirnov, Fjodot Terentiev, jne sekä lukemattomia muita, hiihtäjiä   puhumattakaan Punakoneen jääkiekosta. Suomella, Ruotsilla ja Norjalla oli jonkin verran vähemmän lukumääräisesti, mutta kuitenkin muutoin saman kaliperin urheilijoita.      NL:n taso tyssäsi NL:n sortumiseen ja dopingiin. Norja pääsi 1970-luvun lopulla käsiksi merialueiltaan löydettyihin öljyvaroihin.   Bruttokansantuote alkoi nousta jyrkästi ollen nyt per capita kolme kertaa suurempi kuin Suomen ilman maan öljyrahastoa. Norjan talviurheilun menestys korreloikin lähes täysin ja yleisurheillussa hyvin vuosittaisen bkt:n kehitykseen.   Jos Norjan öljyrahasto otettaisiin huomioon vas...