Järkipörssi oli tänään villin akateemisella päällä. Jäsenten suista tuli taloustieteen termejä kuten  gearboxia, iskunpituutta, foxtrotia, carboraattoria, laboraattoria, heliumia, typpeä ja happea korkoja, kysyntää ja tarjontaa, kysynnän tarjonta ja tarjonnan kysyntää,  diskonttausta ja muuta nelivetoa, inflaatiota, stagflaatiota, hyperventilaatiota, modulaatiota, astevaihtelua, Nämä käsitteet erään jäsenen mukaan modernisoivat taloustiedettä niin, että taloustieteen avulla ensiviikolla voidaan ennustaa päivän tarkkuudella, milloin sähkölasku velkainen joutuu sakkovangiksi Sörkkään tai milloin yksityisen perintäfirman liikevoitto ylittää 10 miljoonan euron. Jäsen A kyllä yritti sanoa, ettei se yöllä tarvitse mitään taloustiedettä, koska hän on jo silloin laskemassa isän kanssa tämän perintäfirman kassa ääni eristetyssä pimeässä kellarissa vain ruudun valon   välkkeen antaessa toivoa parempaan, mitä hän piti turhana perikunnaltaan ryöstämiensä rahojen ansiosta. Lopuksi Jäl...

Hirret parkui, parret notkui, vuolinkaiset voivotteli keulta kun romahti kannatus, ehähti yksi jälkipörssiläinen kalevalaiesesti aloittaa, kun puheenjohtaja käski heti siirtyä asiaan. Jälkipörssin Taukki oli niin hurjalla päällä, että erheellisesti aamutuimaan luuli sääennustus pojan näyttäneen kartalta Suomen käsivarren siirtyneen myrskyn mukana Kuolan niemimaan jatkeeksi. Tämä siksi, että Taukki kaipasi nyt vakautta maantieteen lisäksi palkkoihin, sillä uusimmat EK:n tutkimukset osoittavat palkka vakauden ennen pitkään jumiuttavan palkansaajien suut niin soikeiksi, että ruokajonon eväspussi riittää ainakin puoleksi vuodeksi. Korsakoffin yrittäessä selittää, että sähkön karmaisevan hinnan takia pimeässä istuva kuluttaja voi huonon näkyvyyden takia äänestää kokoomusta, Taukki heitti vastalauseeksi kuppinsa nurkkaan. Lyöty vannoi valtion kattohinnan puolesta watista voltiin, kunhan ei siirrytä NL:n mallin mukaisiin 1,5 metrin kantoihin. Tästä Taukki kimpaantui niin, että oli lähdössä av...

Ylen aamun Jälkiviisaat ei ollut oli jumiutunut toiveissaan Soinin Espoon metsikköön etsimään käpyjä vihreään siirtymään. Kaikki ei mennyt entisen niittäjän mukaan, kun piian säären leikkasi, sillä Marinin kuvat seiskamallin hyväksyttiin kokoelmaan ”näin ei saa tehdä”, koska poliitikot ovat ilmiöön itse syypäitä. Saarikivi oli sanomaisillaan, että itsepä Marini krillille meni, mutta muisti jäsenkirjansa polton taskussaan. Karvala katsoi kaakkoon etsien kuvitelmilleen tankkeria tuomaan aineksia lehtensä uuteen kansikuvaan, jossa myös Saarikivi oli ongella Abdullah öljykeisarin kanssa. Soini piti pintansa ollen sen näköinen, että kohta pesee uutta puoluetukea Väyrysen pään menoksi. Uuden puolueen nimi on vielä kehitteellä Purran takahuoneessa, jonne kuitenkin huhujen mukaan Halla-aho on murtautunut puolueen sorkkaraudalla. Kassa kaappi retkottaa auki kuin Soini pitäjän variksen suut. Soin muuttui yhtäkkiä retro päälle ajatellen tuoda ensisetä kiljusaavistaan tehdyn häkäpöntön studioon ma...

     Elintarvikehintojen halpuuttaminen S-ja K-ryhmien välillä ja kilpailu Lidliä vastaan vaikuttavat välillä valaiden ja ketun otteluilta vallasta. Valaat, S ja K taistelevat hiljaisesti pinnan alla edes veden vaahtoamatta. Sen sijaan Lidl on korvannut taistelun uusilla tempuilla. S ja K ovat kuin sadun siilejä, jotka osaavat vain yhden suuren tempun, kotimaisuuden mainonnan. Lidl on kuin kettu, joka osaa monta pientä temppua. Siksi se voittaa.      Kun on toista kymmentä vuotta kokemusta asiakkaana mainituista ketjuista, voi käytännön havaintona todeta, että eroja löytyy. Se voidaan kiteyttää Lidlin pysyvään edulliseen hinta-laatu-suhteeseen. Se ei välttämättä näy silloin tällöin tehdyissä ostoskorivertailuissa. Parhaiten se tulee ilmi, kun on käynyt vuosi kausia S- ja K-ryhmän kaupoissa ja Lidlissä ostamassa oman kulutuskäyttäytymisensä mukaisen vertailukelpoisen ostoskassin. Hintaero on Lidlin hyväksi noin 30 prosenttia.    ...

     Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä nytkähti selvästi eteen päin aluejaon ratkettua. Sipilän osasto korosti monta kertaa, ettei asia voi tyssätä yhteen lukuun. Kyllä se ratkesi lukuun 18, joka on tulevien itsenäisten hallintoalueiden (nykyisten maakuntien) lukumäärä.      Luku 18 kannattaa jättää rauhaan ja sen sijaan tarkastella, mitä viime päivinä hoetut vapaa valinta, raha seuraa asiakasta sekä neljän miljardin säästötavoite merkitsevät.      Asiakkaan vapautta valita hoitopaikkansa on periaatteessa hyvä ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan toteutettuna se voisi merkitä, että potilas marssii lähimpään yksityiseen, julkiseen tai yhteisön terveysasemalle, joka lähettää laskun sote-alueen keskusyksikköön. Tämä olisi helppoa, kevyttä ja jopa kaunista hallintoa, mutta ah niin kallista.      Ensiksi on selvää, että palvelujen kysytä kasvaisi, koska ihmiset luonnollisesti hoidattaisivat kunnolla itsensä. Tämä on ni...

    Näyttää siltä, että suomailissa marketissa tehdään tässä suhteessa kaksi virhettä. Tunnetusti nimenomaan suomalaissa yrityksissä henkilökunta arvostaa hyviä suhteita esimiehiin ja paikanpäällä saatua palautetta. Nämä näyttävät nyt puuttuvan marketeista, mikä varmaankaan ei voi olla vaikuttamatta motivaatioon.

     Nyt tapahtuvassa ruoan hinta-alessa on kummallisia piirteitä.      SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä lanseerasi eilen televisiossa sellaisen totuuden, jota   suuryrityksiltä ei hevin kuulla. Vapaasi siteeraten hän sanoi. ”Olemme säästäneet ict-sovellutuksilla ja investointien lykkäämisellä kymmeniä miljoonia euroja. Haluamme jakaa näitä säästöjä myös kuluttajille”. K-ryhmä lausunnot olivat samansuuntaisia.      Pankkisektori on jakanut osakkeiden omistajille kaikki tuottavuushyödyt. Miksei päivittäinen elintarvikesektori tee samoin?      Vasta tänään alkoi kuulua kummankin ketjun suunnalta, että kuluttajien ostovoima on pienentynyt, kuluttajat ovat siirtyneet halpoihin ruokatuotteisiin ja markkina-asema on pönkitettävä. Tässäkö selitys on?      Itse olen ostanut 10 vuoden ajan noin 50 prosenttia ruoistani Lidlista. Ruokakorini on siellä noin 30 prosenttia ha...

Ihannetapauksessa sotealue olisi niin suuri, että sen väestöpohjan sotepalvelujen kysyntää voidaan luotettavasti ennakoida tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Tähän perusten sotealueilla pitäisi olla määritellyt resurssit ja hoitopolut kriteereineen, joita pitkin julkinen valta sitoutuu   hoitamaan asiakkaita. Hoitopolut täytyisi jakaa osiin, ennakoida niiden määrä, hinnoitella ne ja seurata niiden toteutuneita määriä ja kustannuksia. Periatteessa asiakas voisi tällöin halunsa muuan   saada palvelunsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Koska julkinen sektori joutuu kuitenkin   rajaamaan sen, millaiseen hoitoon se sitoutuu ja millaisia paveluja se antaa, soten kehittämisen toisessa vaiheessaa on syytä rajata hoito asiakkaan omalle soteaueelle. Kun kokemusta karttuu, kolmannessa vaiheessa   sotealueen vastuulääkärit voivat antaa maksusitomuksen, joka oikeuttaa asiakasta saamaan julkiselta tai yksityisltä palveluyksiköltä sitomuksessa määr...