1325. Ruoan hinta-ale ja Lidl

     Nyt tapahtuvassa ruoan hinta-alessa on kummallisia piirteitä.

     SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä lanseerasi eilen televisiossa sellaisen totuuden, jota  suuryrityksiltä ei hevin kuulla. Vapaasi siteeraten hän sanoi. ”Olemme säästäneet ict-sovellutuksilla ja investointien lykkäämisellä kymmeniä miljoonia euroja. Haluamme jakaa näitä säästöjä myös kuluttajille”. K-ryhmä lausunnot olivat samansuuntaisia.

     Pankkisektori on jakanut osakkeiden omistajille kaikki tuottavuushyödyt. Miksei päivittäinen elintarvikesektori tee samoin?

     Vasta tänään alkoi kuulua kummankin ketjun suunnalta, että kuluttajien ostovoima on pienentynyt, kuluttajat ovat siirtyneet halpoihin ruokatuotteisiin ja markkina-asema on pönkitettävä. Tässäkö selitys on?

     Itse olen ostanut 10 vuoden ajan noin 50 prosenttia ruoistani Lidlista. Ruokakorini on siellä noin 30 prosenttia halvempi kuin markkinajohtajilla.

     Lidlissä käy ulkomaalaisia, ulkomaalaisia nuoria, yläluokkaa (en itse), eläkeläisiä, virkamiehiä, äitejä lapsineen, haalariväkeä.. Tämä rakenne poikkeaa huomattavasti K- ja S- ryhmien kaupan asiakkaista. Silmämääräisesti asiakasmäärä näyttää vain kasvavan.

      Yhtenä tekijänä nykyiseen hinta-eleen on Lidlin kiihtyvän kasvun estäminen. Kilpailun kannalta tämä on tietenkin vain hyvä. Päivän tietojen mukaa myös  Lidl aikoo laskea hintoja.

     Harvoin ostovoiman hiipuminen saa näin rehellisen lattiatason todentamisen, kuin nyt hinta-aleine osoittaa.

     Tässä tilanteessa kotimaisen kysynnän muutenkin hiipuessa olisi turmiollista, jos kokoomus seuraavassa hallituksessa toteuttaa kaikki sosiaalitukien luonteisten tukien indeksikorotusten jäädyttämisen neljäksi vuodeksi. Näinhän e on uhannut.