Siirry pääsisältöön

1323. Huippu-urheilija masentuu


     Tänään Ylen Aamusydämellä-ohjelmassa asiantuntijana toiminut entinen NHL-jääkiekkoilija nykyinen psykologi Tuomas Grönman toi vakuuttavasti esiin urheilijan masentumisriskin. Se liittyy usein uran lopettamisvaiheeseen, kun pitäisi aloittaa uudenlainen elämä. Näyttää, että ongelma esiintyy laajemmin, mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää.

     Huippu-urheilijan pyrkiessä huipputuloksiin jo tämä sinänsä aiheuttaa paineita ja jonkin asteista jatkuvaa stressiä. Sponsorit, maajoukkue, joukkue, valmentaja ja tiimi, kukin näistä tuo eri vivahteisia menestysodotuksia.

     Käytännössä masennusta ruokkiva stressitila voi olla pysyvä. Se lähtee jo siitä, että kilpailija on valinnut huippu-urheilijan uran, mikä vaatii määrätieoista ja tinkimätöntä henkistä fyysistä ponnistelua, ja sittenkään onnitumien ei ole varmaa. Tässä on kyse aivan eri tasoisesta ponnisteluista kuin normaali työssä.

     Tällaisessa elämässä päivittäin on tehtävä oikeita päätöksiä: mihin kilpailuun osallistuu, millainen on valmistautuminen ja kalusto, mikä on ruokavalio ja lepo, mitä jos nyt en pärjää, pärjäänkö riittävästi. Kysymyksiä on satoja.

     Suurin masennusta aiheuttava tekijä on, mitä tapahtuu, kun ura on ohi. Muutamille se ei ole mikään ongelma, mutta monille on. Koulutusta ei välttämättä ole ja kokemus normaali työstä on olematon. Eri urheilujärjestöt ovat kyllä näitä asioita yrittäneet laitta kuntoon, mutta monen ex urheilijan kohdalla tilanne on huono ja lopettajan masentumisriskiä lisäävä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *