Siirry pääsisältöön

1323. Huippu-urheilija masentuu


     Tänään Ylen Aamusydämellä-ohjelmassa asiantuntijana toiminut entinen NHL-jääkiekkoilija nykyinen psykologi Tuomas Grönman toi vakuuttavasti esiin urheilijan masentumisriskin. Se liittyy usein uran lopettamisvaiheeseen, kun pitäisi aloittaa uudenlainen elämä. Näyttää, että ongelma esiintyy laajemmin, mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää.

     Huippu-urheilijan pyrkiessä huipputuloksiin jo tämä sinänsä aiheuttaa paineita ja jonkin asteista jatkuvaa stressiä. Sponsorit, maajoukkue, joukkue, valmentaja ja tiimi, kukin näistä tuo eri vivahteisia menestysodotuksia.

     Käytännössä masennusta ruokkiva stressitila voi olla pysyvä. Se lähtee jo siitä, että kilpailija on valinnut huippu-urheilijan uran, mikä vaatii määrätieoista ja tinkimätöntä henkistä fyysistä ponnistelua, ja sittenkään onnitumien ei ole varmaa. Tässä on kyse aivan eri tasoisesta ponnisteluista kuin normaali työssä.

     Tällaisessa elämässä päivittäin on tehtävä oikeita päätöksiä: mihin kilpailuun osallistuu, millainen on valmistautuminen ja kalusto, mikä on ruokavalio ja lepo, mitä jos nyt en pärjää, pärjäänkö riittävästi. Kysymyksiä on satoja.

     Suurin masennusta aiheuttava tekijä on, mitä tapahtuu, kun ura on ohi. Muutamille se ei ole mikään ongelma, mutta monille on. Koulutusta ei välttämättä ole ja kokemus normaali työstä on olematon. Eri urheilujärjestöt ovat kyllä näitä asioita yrittäneet laitta kuntoon, mutta monen ex urheilijan kohdalla tilanne on huono ja lopettajan masentumisriskiä lisäävä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *