Kaikki kehittyy, mutta virkanimityksiin liittyvä korruptio vain rumenee. Kun lukee vaikka päivän lehdestä Helsingin johtavien virkapestien täyttämisestä, ei voi vakuuttavammin tulla muuhun johtopäätöksen, että nyt tällä kertaa kokoomus on alkanut urakalla työntämään jouten jääneitä hyväveljiään toimialayhteyshenkilöiksi, toimialakoordinaattoreiksi, tuottavuustarkastajiksi, johtoryhmä asiantuntijoiksi, henkilöstönkehittäjiksi, strategeiksi, tulopalkka-asiantuntijoiksi, johtoryhmän tukihenkilöksi, budjettilobbareiksi, käsittelyjen nopeuttajiksi, operattisiksi reservisteiksi, jne. Oleellista vahvistamaan korruptioepäilyjä on se, että virka, johon hyväveli työnnettiin. tuli tarpeelliseksi vasta, kun työnnettävä oli jäänyt ilman virkaa. Me suomalaiset pulmuset olemme niin vitivalkoisia, ettei kenenkään mieleen tule mahdollisuus virkamiestemme korruptoitumisesta. Suomalainen virkamies ei tunne sääliä vaan noudattaa lakeja ja virkaan kuuluvia ohjeita. Kun julkisuudessa nousee esille epäilys...

Tuntuu, ettei Helsingin kaupungin ict:stä vastaavan virkaan nimitetty ollut mikään löytö. Sama voi koskea laajemminkin kaupungin johtoporukkaa. Kun 32 miljoona euroa on kadonnut jälkeään jättämättä, voidaan puhua jo hallinnollisesta taikuudesta. Asian tekee pahemmaksi se, että vaikka seitsemän rohkeaa miestä palkattaisiin penkomaan tapausta, niin asia hukkuisi kaupungin byrokratiaan. Jossain määrin on ymmärrettävää, että kaupungin 5 miljardin budjetin muutaman tonnin avustussumma seuratoiminnalle jää pennin päälle erittelemättä, mutta kymmenien miljoonien euro erien tuhlaus tyhjään osittaa johdon piittaamattomuutta tai epäpätevyyttä. Olisiko poliittisilla nimityksillä mitään tekemistä asia kanssa?

Tuntuu, ettei Helsingin kaupungin ict:stä vastaavan henkilön virkaan nimitys ollut mikään löytö. Sama voi koskea laajemminkin kaupungin johtoporukkaa. Kun 32 miljoona euroa on kadonnut jälkeään jättämättä, voidaan puhua jo hallinnollisesta taikuudesta. Asian tekee pahemmaksi se, että vaikka seitsemän rohkeaa miestä palkattaisiin penkomaan tapausta, niin asia hukkuisi kaupungin byrokratiaan. Jossain määrin on ymmärrettävää, että kaupungin neljän miljardin budjetin muutaman tonnin avustussumma seuratoiminnalle jää pennin päälle erittelemättä, mutta kymmenien miljoonien euro erien tuhlaus tyhjään osoittaa johdon piittaamattomuutta tai epäpätevyyttä. Olisiko poliittisilla nimityksillä mitään tekemistä asia kanssa?

Kirjailija Cervantesin Don Quiotte ei vedä vertoja meidän kotitekoiselle Helsingin kaupungin yksinäisen miehen Vartiaisen ratsastamiselle pitkin kaupungin katuja. Kaupunginjohtaja Vartiainen näyttää ulos päin, kuin tulva oli hänet heittänyt byrokratian rattaisiin ratkomaan hänelle täysin vieraita palkkajärjestelmän kolhuja. Kilpenään hänellä ei ole Sancho Panzaa, vaan suuri porukka hidalgoja huutelemassa kaupungin lokeroista, miten  palkka kultaa pitää maksaa. Keitettyään aiemmin tämän sopaan osa näistä aatelisista lymyää nurkissaan odottaen, milloin isku tömähtää harmaalla ruunalla ratsastavan johtajan kilpeen singoten sen katuun. Silloin kaikki hidalgot rynnivät joukolla torille niin tietävinä palkan maksusta, että unohtavat omat maksu- ja muistihäiriönsä. Paremmuuden jumalan tuodessa meille ansaitun seiväskullan, on paikalaan, että kohtuuden henki armahtaa syytöksistä miehen, joka ei ole ollut mistään tekemisissä palkanmaksuongelmien kanssa.

Katselleessa päivän HS:ssä poseeraavien Helsingin kaupungin johtajakandidaattien kuvia, ei tulee mieleen pahaa sanaa ketään kuvan henkilöitä kohtaan. Johtamiskokemuksen puuttuminen ei tee henkilöstä mieluisaa ja tai epämieluisaa.   Nasima Razmyarilla on kokemusta apulaispormestarina ja Vartiaisella valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen esimiehenä. Kokemuksesta tiedän, ettei tutkimuslaitoksen johtajalla ei muuta jobia, kuin neuvotella budjetista ja kävellä käytävällä. Tutkijoita ei voi johtaa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisen sektorin konserni. Sen johtajan pitää hallita kokemukseensa perustuen konsernijohtamisen periaatteet ja keinot. Hänen tulisi ymmärtää mitä eroja on valtakeskeisen, tavoiteohjatun, tulosyksikköohjatun ja verkostomallisen konsernijohtamisen välillä ja mihin mitäkin käytetään ja miten. Tehtävää vaikeuttavat, että Helsinki konsernina jakautuu useisiin alakonserneihin ja niillä on erilaisia riippuvaisuuksia toisistaan. Tämä näin yleisesti ottaen. ...