Oikeusministeriö sivuutti runsaat hylkyäänet gallialaisella olankohautuksella. Ei pitäisi. Kuten on tunnettua sekä kunta- että aluevaalien äänten hylkäysmäärä oli hämmästyttävän suuri. Kuntavaaleissa jopa 80000 ääntä hylättiin. Jossain määrin tämä kurjatulos voidaan panna kaksoisvaaleihin aina kuuluvaan normaalin hässäköinnin piikkiin vaalikopissa, muttei 4,5 prosentin hylkyä voi mikään äänestäjän jännittäminen kopissa selittää, kuten vaalijohtaja Jääskeläinen antaa ymmärtää. Minulla on oikeusministeriössä vaaliyksikön kupeessa työskentelystä vuosikymmenen kokemus, ja työtä seuranneena näkemys, miksi näin pääsi käymään. Vaaliasiat ministeriössä eivät ole priorisoitu riittävän korkealle etenkin käytännön yksityiskohdissa, ja yksityiskohdathan ovat pointti, joka mukaan vaalien sujuvuus ratkaistaan. Ministeriössä vaaliasiat minun aikanani ikään kuin periytyvät isältä pojalle. Eli kokeneen vaalijohtajan rinnalla toimivasta avustaja tuli myöhemmin tuli seuraava vaalijohtaja. Tämä on hyvä ...

Oikeusministeriön vaalipäällikkö kummastutti kaksi eri kertaa eilisessä HS:ssä lausunnossaan vaalien lykkäämisestä sanomalla, ettei hän ole mikään ennustaja. Tällainen lausunto ministeriöltä julkisuuteen luo tumman varjon ministeriön muun henkilöstön päälle puhumattakaan siitä, että vaalipäällikköä olisi pyydetty ennustamaan. Faktat vapauttavat vaalipäällikön ennustajan roolista ennakoijaan, sillä ne kertovat, että COVID-19:n muutaman viikon kumulatiivinen ilmaantuvuus on   ripeässä kasvussa, pk-seudulla rajussa. Vaalien myöhentämisessä pitää noudattaa varovaisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että tilastollisin ja todennäköisyyslaskennan keinoin analysoidaan ensiksi , millaiset myöhentämisen vahingot ovat, jos korona on jo laantunut vaalipäiviksi, ja toiseksi, mitä etuja saadaan myöhentämisestä, jos korona ei ole laantunut. Jos vaalit aiotaan pitää normaalisti, koronatilanteen indikaattoreiden pitää osittaa jo nyt reipasta ja pysyvää viruksen taantumaa. Tämän hetken luvut, ni...