Kun muutimme nykyiseen taloomme, talon myyjä esitteli aidon innostuneesti pientä puun taimenta. Se oli kuulemma vuorijalava, muttei herättänyt ihailuamme ajatuksemme leijuessa uuden asuntomme lumoissa.   Vuosikauden vuorijalavamme jatkoi vain jökötystään heittäen vihaisesti syksyisin vähäiset lehtensä pihanurmelle. Suurimman osan vapa-ajastaan vuorijalavaemme sai toimia lastemme kiipeily puuna saaden siitä iskuja oksiinsa ja latvaansa niin, että kaarnan ja oksan palaset lentelivät omalle ja naapurin puolelle. Kyyti oli kylmää.   Kului vuosi ja toinenkin. Elo pihalla rauhoittui, ja jalavamme muutti kärtyiseksi.   Se aivan kuin uhallaan kasvatti valtavan lehdistön. Siinä oli sitten joka syksyinen suursiivous saada piha jotenkuten säälliseen asuun naapureiden joskus ihmetellessä miksemme siivoa lehtiä pois.   Kului taas vuosia.   Jalavamme oli selvästi päättänyt hyväksyä meidät kavereikseen, ja samaan tahtiin kasvatti olemustaan niin muhkeaksi, että koko it...

Ylen aamun ohjelmassa Riikka Uosukainen veti Marin keissin pohjat ilmaisemalla hyvin monimutkikkaan ja moniselitteisen selittelyjen jälkeen, että tämä tapaus muistuttaa Trump keissiä.   Tämä rinnastus ei saanut huulia pyöreiksi, vaan soikeiksi.   Marinin tiedotustilaisuudesta kotiinsa kömpinyt naistoimittaja ilmeisesti on jo saapunut kämppäänsä ja siellä nukahtanut pullonsa viereen, sillä niin hiljaa hän nyt on. Tässä nomatopoeettinen sana ”kömpiä” siksi, että kyseinen toimittaja käytti sellaista itse kuvaamaan Marinin kotiin menoa. Varmuutta ei ole, pitikö tämä toimittaja mediassaan pari päivää yllä jatkuvaa älämälöä Marinin epäillystä addiktiosta. Marinin tiedotustilaisuudessa oli merkille pantavaa, että paikalla näytti olevan vain naistoimittajia tivaamassa selkäsanaisen pääministerin kykyä hoitaa tehtävänsä. Nyt Marini on testauttanut itsensä, eikä sen mukaan ole käyttänyt huumaavia aineita eikä omien sanojensa mukaan ole milloinkaan käyttänytkään näitä aineita. Lehdis...

”Eräs mies soitti Akaalta ja kertoi, ettei päiväraha riitä elämiseen ja olisin kuollut nälkään ilman puolisioni palkkaa.” Poliitikot käytävät hyvin usein tällaista toridataa eduskuntakeskustelussa kantansa perustelemisessa. Samaa metodia soveltavat toimittajat lisääntyvässä määrin. Heille on sattunut joku tapaus tai heille on eräs henkilö kertonut sattuman, joilla he perustelevat pontevasti esittämäänsä mielipidettä. On selvä, ettei yksittäistapaus ilmaise seikan uskottavaa tilaa.   Seikan totuusarvon merkitys näin yritetään saada kuulijan tietoon laajassa merkityksessä, siis totena monille. Menettely on samankaltainen neronleimahdus, jos kerrotaan lottoamisen kannattavan, koska naapurin mies voitti juuri sillä sata euroa.  Lehden toimittajien näppäimistöön tämä metodi on iskeytynyt syvälle heidän kertoessa omia kokemuksiaan arkiasioista. Mitä jonkin toimittajan kotitapahtuma kenellekään kuuluu tai ketään kiinnostaa. Ulkopuolinen voi epäillä näissä tapauksissa toimittajan sort...

     Hömppämedia saattaa muistuttaa sisällöltään iloista oopperaa. Vakavasti otettavan median asema puolestaan riippuu sen uskottavuudesta. Presidentti Niinistö moitiskeli jälkimmäistä eilen mielikuvapolitiikan rauhaan jättämisestä.      Perinteisen median ei tarvitsen suorilta jaloilta kritiikkiä hyväksyä. Tämä media herättää mielenkiintoa ja osaltaan selittää, mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä ei kuitenkaan tarvitse eikä saa jäädä pelkästään uskottavuustasolle, mihin presidentti Niinistö viittasi. Tarvitaan enemmän analyysejä maamme ongelmista ja toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemisesta.      On totta, että media on säännöllisesti julkaissut artikkeleita taloudellisesta tilanteestamme, kilpailukyvystämme, julkisen sektorin tuottavuudesta, sotesta, julkisen itc:n organisoinneista, verkkopalveluista, jne.      Tavallisen ihmisen näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan esimerkiksi artikkeleita lisää...