Tässä vuosisadan uudistukseksi mainostetussa hankkeessa näkyy sen voimakas poliittinen luonne. Se on jo toimeksiannossa ja tietysti vaikuttaa lopputulokseen. Tästä syystä raportin   pätevyyden arviointia on vaikeaa tehdä puhtaasti hallintorationaalisin perustein. Raportin esityksessä ei myös kannata tässä vaiheessa tarkastella kuin sen ydintä: miten Suomessa tulevaisuudessa ylipäätään järjestetään terveys- ja sosiaalipalvelut. Muiden muassa Petteri Orpo on korostanut, että hallintomalli on vain väline tuottaa palveluja, palvelujen saanti on tärkeintä. Ongelma on siinä, että hallintomalli ja palvelujen saanti on niin sidoksissa toisiinsa, että hallintomallin analysointi on jo ensi vaiheessa on nostettava keskiöön. Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, että oppositiossa oleva keskusta on esittänyt hyvin toteuttamiskelpoisen mallin, joka ei poliittisista syistä kelpaa hallitukselle. Jos osoitetaan järjestämisvastuuta jollekin taholle, kuten raportissa on tehty, pitää anta...

Ihannetapauksessa sotealue olisi niin suuri, että sen väestöpohjan sotepalvelujen kysyntää voidaan luotettavasti ennakoida tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Tähän perusten sotealueilla pitäisi olla määritellyt resurssit ja hoitopolut kriteereineen, joita pitkin julkinen valta sitoutuu   hoitamaan asiakkaita. Hoitopolut täytyisi jakaa osiin, ennakoida niiden määrä, hinnoitella ne ja seurata niiden toteutuneita määriä ja kustannuksia. Periatteessa asiakas voisi tällöin halunsa muuan   saada palvelunsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Koska julkinen sektori joutuu kuitenkin   rajaamaan sen, millaiseen hoitoon se sitoutuu ja millaisia paveluja se antaa, soten kehittämisen toisessa vaiheessaa on syytä rajata hoito asiakkaan omalle soteaueelle. Kun kokemusta karttuu, kolmannessa vaiheessa   sotealueen vastuulääkärit voivat antaa maksusitomuksen, joka oikeuttaa asiakasta saamaan julkiselta tai yksityisltä palveluyksiköltä sitomuksessa määr...