Joskus kummastuttaa, kun maailman rikkaimmalla tieteellä, taloustieteellä ei ole kunnon teorioita, joiden perusteella pysyttäisiin ennakoimaan lamakausia ja taloudellisten suhdanteiden kehittymistä. On vain nyrkkisääntöjä ja syklejä, joiden mukaan suhdanteiden odotetaan tai toivotaan kehittyvän. Tämä ei tarkoita, etteikö taloustieteessä olisi teorioita, mutta ne ovat lähinnä teorioita itsensä tähden, ja ne eivät välttämättä kumoa tai täydennä jo olemassa olevia teorioita. Taloustieteessä puuttuu sellainen itse itseään korjaava ja uutta luova dynamiikka, kuin esimerkiksi lääketieteessä on. Kun yrittää perehtyä talousteorioihin, tulee vähän samanlainen olo, kuin lukisi Dostojevskin Karamazovin Veljekset: tie ei ala mistään eikä pääty mihinkään.