A-Studiossa käsiteltiin 16.9 valtion tietohallinnon ongelmia. Niitä on.   Muiden muassa Hätäkeskuslaitoksen palvelut jumittavat ja keskus on joutunut turvautumaan varajärjestelmään. VM:n alaiseen Valtorin ict- palveluihin ja monopoliasemaan ollaan laajasti tyytymättömiä. Myös Liikenneministeriö on hiljattain lähettänyt Valtionneuvoston kansalialle valituskirjeen tietoliikenteen jatkuvista katkoksista, ohjelmien tökkimisistä ja kaatumisista sekä työtekijöiden arkityötä rasittavista työuupumisista ja stressistä. Ongelmia siis todella on.      Miksi näin on? Syyt paljastuvat kertaamalla historiaa. Aluksi oli Valtionhallinnon Tietokonekeskus VTKK. jolla oli monopoli kaikissa valtion tietokoneasioissa. Hyvä virasto.      1980-luvun puolivälissä pientietokoneiden konekapasiteetin räjähdysmäinen kasvu sai virastot vaatimaan ponnekkaasti valtaa itselleen atk-asioissa. Vapauttamista edisti myös saman aikaisesti    vallalle pääs...

     Aktiivimalli on ollut kiivailujen kohde enemmän kuin ansaitsisi. Näin usein käy todellisen vaaran lähteen piileskellessä yhteiskunnassa sinkoilevien mielipiteiden seassa varmana siitä, että kun suuret voimat lähtevät liikkeelle, ne saavat aikaan todellisen muutoksen.      Lipposen hallitukset ovat pohjustaneet tien, jolla nyt edetään. Suuri hurmoksen muotoja hipova mielipidemuutos julkishallinnon surkeudesta pani rattaat pyörimään kauttaaltaan yhteiskunnassa enemmän kun oli tarvetta yksityisen paremmuudesta viranomaistoimintaan verrattuna. Liikelaitostaminen oli valttia, jolla nuijittiin ensimmäisenä alas valtiontietokonekeskus VTKK. Sen pelkkä nimi oli sen ajan kehittäjille kauhistus. Uudistusvimma alkoi repiä läpinäkyviä verhoja alas julkisen sektorin toimimattomuudesta. Se oli ymmärrettävää, niille, jotka näkivät vain julkisen sektorin paisumisen vuosi vuoden jälkeen, mutteivät käsittäneet sitä, että julkistakin voidaan kehittää ja supistaa hallitu...

     Heikki Patomäki (Wikipedia) on oikeassa todetessaan Hari Holkerin hallituksen 1987-1991 aloittaneen uusliberalismin juurruttamisen Suomen hallintoon. Mutta miksi se tapahtui niin helposti kuin tapahtui?     1980-luvun puolivälissä julkinen hallinto oli siinä pisteessä, että jotain oli tapahduttava, ei taloudellisten rajoitusten takia, vaan liiallisen paisumisen takia. Tilanne oli analogien Romanian tapahtumien, ei ideologisesti ja eikä rajuudessaan, vaan liiallisen turpoamisen ja tehottomuuden takia. Olihan valtiolla 220000 ja kunnilla 560000 virkamiestä ja toimihenkilöä.      Aluksi luultiin, että johtamisen välineiden ja suunnittelu- seurantajärjestelmien avulla voitaisiin saada tehoja enemmän irti. Niitä tulisi kehittää ja niin myös tehtiin. Mutta kokonaistehokkuus ei noussut. Organisaatioiden virtaviivaistamisella oli rajansa, koska ketään ei voinut sanoa irti.      Tämä rinnalla alkoi hallinnossa kiertää papereita ja mu...

     HS kirjoitti tänään nasevasti: tietojärjestelmä ratkaisee soten ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005191744.html ). Se on karu lause, mutta se sisältää vielä karumman todellisuuden, sillä järjestelmää ei ole vielä olemassa.     Tässä on mahdoton luetella kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja, joita järjestelmän on täytettävä ja pystyttävä tekemään. Kalpea luettelo voidaan kuitenkin esittää.      Sen on pystyttävä käsiteelmään ja esittämään ajantasaiset potilastiedot oikeaan aikaan, oikeaan paikaan, oikeille henkilöille, oikeassa muodossa. Työvaihekustannuksia ja prosessien eri vaiheita sekä käyttöasteita on voitava seurata ja raportoida sekä tehdä kustannus- ja tarkkailulaskelmia. Tämä kaikki on tehtävä kokonaistasolla ja vuode tasolla.      Noin kymmenen kertaa laajuudeltaan pienempien ja vaatimustasoltaan helpommien järjestelmien kehittäminen on kestänyt valtiolla vuosikymmeniä, kuten kauppar...

1970-luvulla IBM oli kova sana koneissa ja ohjelmissa ja sen lobbaus ja tarjoulu oli hurjaa. 1980-luvulla VM:n atk-toimiston kontrolli it-laiteisiin lakkautettiin, minkä seurauksena virastot saivat hankkia vapaasti ohjelmistoja ja koneita. Valtionhallinnon tietokokeskus VTKK eli kukoistuskauttaan puitesopimuksineen ja pyristeli markkinajohtajaksi kansallisissa järjestelmissä., mm Teko-tekstinkäsitely 1990-luvullaVTKK lopetetiin ja syntyi TIETO OY. Samaan aikaan ict-sovellutuksia alettiin rustaamaan kaikkialla hallinossa ilman mitään koordiinaatiota. Ei ollut tahoa, joka olisi vahtinut kehitystä. 1990-luvulla aloitettu tulosohjaus ja kuntien vapauttaminen normeista vain kiihdytti hajaantumista. 2000-luvulla kehitystä ei ole saatu kuriin eikä ohjaukseen. Olin itse näissä touhuissa mukana. Kaduttaa kun en käyttänyt asemaani hyväkseni, momenttumiani. Olin v.1992 valtiovarainministeriön kehittämisosasto...