Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella tulli merkityt tekstit.


4004. Tullin pääjohtajan töppäykset eivät kiinnosta valtiovarainministeriötä

Tulli on laaja ja tehtävänsä luonteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla kauan hyvin ilman jatkuvasti reagoivaa pääjohtaja, koska sillä on dokumentoidut ja jatkuvasti päivitettävät toiminta- ja menettelytapaohjeet. Mutta vähitellen Tulli menettää kehittämissuuntansa ja sen henkilöstö turhautuu. Tätä osoittaa myös selvitys ( http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 ).       Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta, vaikka saisi kuinka hyvät pisteet johtamistesteissä. Tästä kyllä useimmat selviävät kokemuksen karttuessa, mutta Hartikainen ei, koska ei näytä oppivan ja eikä ota opikseen saamistaan varotuksista ja huomautuksista.       Valtionvarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2015 helmikuussa (...

4003. Tullin valvontaosasto päällikkö puhui Venäjän Duumassa

Valvontaosasto on Tullin tärkein osasto ulkomaakauppa- ja verotusosaston lisäksi. Karkeasti ottaen ensimmäinen vastaa tavaroiden ja ihmisten rajavalvonnasta ja toinen kerää verot. Valvontaoston päällikön merkitystä korostaa se, että aiempi päällikkö Kaj Blomster kävi puhumassa Venäjän duumassa, lähinnä kyllä omista ansoistaan kutsuttuna 2005.    Osaston rooli onkin tärkeä operatiivisten Venäjä-suhteiden tulliasioiden hoidossa. Ei olekaan ihme, jos Päivi Räsänen oli kiinnostunut avautuneen viran täytöstä, kehottaen Nissistä odottamaan Hartikaisen paluuta Tullin vt. pääjohtaja Leo Nissinen kuitenkin nimitti Sami Rakshitin  valvontaosaston päälliköksi. Tämä tapahtui juuri ennen Nissisen eläkkeelle lähtöä ja pääjohtaja Antti Hartikaisen virkavapauden päättymistä. Nissisen menettelyyn näin, on syynsä. Kahden kymmen vuoden takaisten kokemusten perusteella Nissisestä, hän on ymmärtänyt nimitystä tehdessään, kuinka tärkeä Tullin valvontaosaston päällikön merkitys voi olla Suomell...

2920. Kun Tullin valvontaosasto päällikkö kävi puhumassa Venäjän Duumassa

Valvontaosasto on Tullin tärkein osasto ulkomaakauppa- ja verotusosaston lisäksi. Karkeasti ottaen ensimmäinen vastaa tavaroiden ja ihmisten rajavalvonnasta ja toinen kerää verot. Valvontaoston päällikön merkitystä korostaa se, että aiempi päällikkö Kaj Blomster kävi aikoinaan puhumassa Venäjän duumassa, lähinnä kyllä omista ansoistaan kutsuttuna 2005. Kaj oli kolme kuukautta kestävän ylimmän johdon seminaarin värikäs kantava jäsen  1985-1986. Minulla oli kunnia toimia seminaarin vetäjänä. Valvontaosaston rooli onkin tärkeä operatiivisten Venäjä-suhteiden tulliasioiden hoidossa. Ei olekaan ihme, jos Päivi Räsänen oli kiinnostunut avautuneen viran täytöstä, kehottaen Nissistä odottamaan Hartikaisen paluuta. Tullin vt. pääjohtaja Leo Nissinen kuitenkin nimitti Sami Rakshitin  valvontaosaston päälliköksi. Tämä tapahtui juuri ennen Nissisen eläkkeelle lähtöä ja pääjohtaja Antti Hartikaisen virkavapauden päättymistä. Nissisen menettelyyn näin, on syynsä. Kahden kymmen vuoden takais...

2484. Irlannin hallitseminen on helppoa, mutta se on hyödytöntä

Annamari Sipilältä oli hieno kuvaus päivän HS:ssä brexitistä, sen eri käänteistä ja brittien tunnoista eroa kohtaan. Artikkeli vahvisti tosiasiaa, että eron kanssa nyt vain elettävä. Todennäöistä on, että tunnetasolla eron vaikutus britteihin on syvähkö, mutta menee nopeasti ohi vaihtuen pragmaattisiin tullaus-, maahantulo-, standardisointi-, oppilasvaihto-, yhteistyöorganisointi-, työehto-, maahanmuutto-ongelmiin. Optimisti sanoo, että kaikista voidaan neuvotella ja ratkaisut löytää. Näin on. On melko varmaa, että nämä lisäävät kuitenkin kertamenoja, mutta ennen kaikkea pysyviä juoksevia kustannuksia. Ne voivat vuosien mittaan nousta kumulatiivisesti satoihin miljardeihin euroihin. Ei ole epäilystäkään, ettekö Britannian suuri bruttokansantuote kestäisi tätä, mutta jostakin se on pois. Ilkeämielisesti voitaisiin vastavetona laittaa brittibussin kylkeen, että maksamme 400 miljoona euroa päivässä brexitin aiheuttamista lisäbyrokratiasta ja yhteistyömahdollisuuksien monimutkaistumisista ...

2317. Poliisi meni sutta pakoon Rovaniemelle, tuli ministriön karhu vastaan

     A-Studiossa käsiteltiin 16.9 valtion tietohallinnon ongelmia. Niitä on.   Muiden muassa Hätäkeskuslaitoksen palvelut jumittavat ja keskus on joutunut turvautumaan varajärjestelmään. VM:n alaiseen Valtorin ict- palveluihin ja monopoliasemaan ollaan laajasti tyytymättömiä. Myös Liikenneministeriö on hiljattain lähettänyt Valtionneuvoston kansalialle valituskirjeen tietoliikenteen jatkuvista katkoksista, ohjelmien tökkimisistä ja kaatumisista sekä työtekijöiden arkityötä rasittavista työuupumisista ja stressistä. Ongelmia siis todella on.      Miksi näin on? Syyt paljastuvat kertaamalla historiaa. Aluksi oli Valtionhallinnon Tietokonekeskus VTKK. jolla oli monopoli kaikissa valtion tietokoneasioissa. Hyvä virasto.      1980-luvun puolivälissä pientietokoneiden konekapasiteetin räjähdysmäinen kasvu sai virastot vaatimaan ponnekkaasti valtaa itselleen atk-asioissa. Vapauttamista edisti myös saman aikaisesti    vallalle pääs...

2029. Tullin pääjohtajan töppäykset eivät kiinnosta valtiovarainministeriötä

     Tulli on laaja ja tehtävänsä luonteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla kauan hyvin ilman jatkuvasti reagoivaa pääjohtaja, koska sillä on dokumentoidut ja jatkuvasti päivitettävät toiminta- ja menettelytapaohjeet. Mutta vähitellen Tulli menettää kehittämissuuntansa ja sen henkilöstö turhautuu. Tätä osoittaa myös selvitys ( http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 ).      Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta, vaikka saisi kuinka hyvät pisteet johtamistesteissä. Tästä kyllä useimmat selviävät kokemuksen karttuessa, mutta Hartikainen ei, koska ei näytä oppivan ja eikä ota opikseen saamistaan varotuksista ja huomautuksista.      Valtionvarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2...

1913. Seminaarista seminaariin

       Johdon seminaarin vetovastuuni päätyttyä keväällä  aloin taas luennoida ja konsultoida virastoissa. En varsinaisesti tiennyt, oliko siitä kenellekään hyötyä. Itse sain esityksistä korvausta normaalin tuntipalkan verran. Johtamisoppeja verotarkastajille ja ulosottajille päähän takoessani en saanut mitään veronkierron ihmetärppejä, mutta hyviä lounaita ja juttuja Tallukassa ja Karelia-salissa kyllä tarjottiin. Poliisiopiston selkeiden rutiinien mukaan kouluttajan oli helppo toimia menemällä ennen luentoa opettajanhuoneeseen kenenkään kyselemättä mitään, pitämällä luento tietyllä numerolla merkityssä salissa ja lähtemällä luennon jälkeen pois.      Sen sijaan Tullilaitoksessa ovella oli heti vastassa johtaja, joka ohjasi saliin ja suoritti esittelyn. Valtioneuvoston paviljongin suuressa väljyydessä oli helppo puhua. Kerran olin menossa puhumaan poliisin arvoista Uudenmaan läänin uusiin tiloihin ja juuri ennen luennon alkua onni...

1881.Tulli mahdottomassa tilanteessa

     Kun sihteerini, viisas Pirkko Piirainen kuuli hankkeesta, hän vihjasi, että ministeriöhän asettaa aina kaikenlaisia työryhmiä. Tästä tajusin suhtautua oikealla vakavuudella asiaan. Vero-osaston Arvelan puuttuminen työryhmän jäsenten listalta osoitti, että hanke ei ollut kaikkein merkittävin ministeriön agendalla. hmetellessäni, mistä löytäisimme kokoontumispaikan, Pirkko empimättä valitsi valtioneuvoston kokoushuone Killingin. Tila oli vihreäksi sävytetty ja kalusteet sen mukaan valittu, ja tila vaikutti yleisilmeeltään synkältä ja salaperäiseltä.      Otin tavakseni johtaa puhetta pöydän ikkunan puoleisessa päässä Jermu Lainen istuessa toisella ja vero-osaston vaiteliaan Sakari Alasalmen toisella puolella pöytää. Muut Tullin edustajat istuivat arvojärjestyksessä Laineen vieressä vastapäätä ministeriön edustajaa Alasalmea. Laine suhtautui hankkeeseen vakavasti mutta varauksellisesti. Aluksi hän puoliksi leikillään ehdotti lyötävän hanskat ...

1872. Näihin virastoihin hallitukset kynnet eivät ylety

     Tässä ei tarkastella niitä virastoja, jotka perustuslain mukaan ovat riippumattomia hallitusvallasta tai ne on järjestetty hallituksesta vain välillisesti riippuvaisiksi, kuten Suomen pankki, Yle ja Kela, jotka kuuluvat suoraan eduskunnan alaisuuteen.      Virastolla tässä tarkoitetaan laitosta, joka ei kuulu edellisen kohdan rajukseen ja jolla on omat lakiin perustuvat johtoelimensa ja budjettinsa. Tällaisia hallituksesta riippumattomia virastoja ei pitäisi olla, koska jokainen virasto kuuluu jonkin ministeriön alaisuutteen, siis hallituksen ohjaukseen ja valvontaan.      Listan kärjessä on SUPO, suojelupoliisi . Se kuuluu muodollisesti sisäministeriön alisuuteen, mutta se on käytännössä tasavallan presidentin ja turvavallisuuspoliittisen valiokunnan, utva:n työkalu. Se mitä virasto tekee, ei tiedä kukaan ja mitä se sanoo, mikään taho ei voi vahvistaa.      Sitaatti konsultin muistelmista kuvaa yht...

1829. Tullin jäätynyt johtamisongelma

      Tullin pääjohtaja Hartikainen oli saanut hallitukselta (Päivi Räsäseltä) vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2015 helmikuussa. ( http://demokraatti.fi/tulli-kohu-hartikaiselle-vakava-huomautus-ja-toimintaohje/ ). Syynä oli epäasiallinen käytös julkisuudessa alaisia kohtaan ja epäily pyrkimyksestä vaimon suosimisesta rekrytoinnissa. Asioista oli kanneltu oikeuskanslerin virastolle.      Nyt Poliisi tutkii asiaa ja tähän mennessä ei ole tullut ilmi mitään, mikä vm:n mielestä estäisi pääjohtajaa toimimasta virassaan. ( http://www.hs.fi/paivanlehti/09022016/a1454910790544 ). Hyvä näin.       On syytä kuitenkin epäillä epäasiallisen toiminnan jonkin asteisesta jatkumista johtoryhmän kokouksessa syksyllä 2015 viinaralliryhmän virkojen auki julistamisessa, joka koski myös pääjohtajan vaimon virkaa. Pääjohtaja jääväsi itsensä, mutta ei poistunut kokoushuoneesta. Autoritäärisessä johtamisessa tämä ...

1816. Tullin organisaatio

      Tullin organisaatiota vallitsi jonkinlainen epävarmuus. Ehkä siksi pääjohtaja käytti luottamusmiehiä omana tiedotusjärjestelmänään, mistä monet eivät pitäneet. Menettely oli joissain määrin ymmärrettävä, koska uutena, ministerin paikalta tulleena pääjohtajana Laine koki, ettei hän muuten saanut otetta laajasta, moniin paikallisyksikköihin levittäytyvästä organisaatiosta. Tämän sain havaita käydessäni tullijohtaja Teuvo Mertensin luona Hangon satamassa. Siellä näkemäni tuontiautojen paljous oli jo sinänsä hämmästyttävää. Lähdin mietteliäänä Hangosta.      Tullijohtajien seminaarisalin yhteenvetona totesin piirien odottavan pääjohtajalta tukea ja suunnannäyttämistä sekä sähkötullauksen ja sen työmenetelmien olevan suuren luokan tulevaisuuden kehittelyhanke. Tämä ei herättänyt erityistä keskustelua, vaan kuulijat poistuivat illalliselle.

1787. Nimittävän ministerin pelisilmä petti Tullin Hartikaisen nimityksessä

      Vastuuminiterin pelisilmä petti Tullin Hartikaisen nimityksessä       On hyvin erikoista, että tuleva pääjohtaja Hartikainen piti ennen virkaan astumistaan tärkeänä tehtävänään turva vaimonsa pääseminen Tullin virkaan. Kun näin ei näyttänyt heti tapahtuvan, rajaeversti Hartikainen kirjoitti istuvalle pääjohtajalle Erlingille kirjeen, että hän epäilee Eteläisen tullipiirin rekrytoinnin oikeudenmukaisuutta.      Tullin keskushallinnon virkamiehet eivät nielleet Hartikaisen kritiikkiä. Lähdettyään virkavapaalle 23.3.2013 Hartikainen otti sähköpostilla yhteyttä vt. pääjohtaja Nissiseen edistääkseen vaimonsa virkauraa.      Hartikainen oli kirjeissään virkamiehille ja alaisilleen maininnut olevansa vittumainen mies.      Tällainen mies ei saa olla edes rajaeversti puhumattakaan tullilaitoksen ylimmästä henkilöjohtajasta ja mutkikkaita kansainvälisiä tullisopimuksia neuv...

1742. Tullin siirtäminen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen

     Eräässä ministeriön johtoryhmän kokouksessa valtiovarainministeri teki yllättävän päätöksen perustaa työryhmä pohtimaan Tullin siirtämistä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen ja määrätä minut ryhmän puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuus ei niinkään yllättänyt, mutta toimeksianto kyllä, sillä kuuluihan Tulli valtiovarainministeriön alaisuuteen.      Vero-osaston Arvelan puuttuminen työryhmän jäsenten listalta osoitti, että hanke ei ollut kaikkein merkittävin ministeriön agendalla. Tullin pääjohtaja suhtautui hankkeeseen vakavasti mutta varauksellisesti. Aluksi hän puoliksi leikillään ehdotti lyötävän hanskat heti tiskiin ja kehotti minua kertomaan tämä Viinaselle. Työilmapiiri oli jännittynyt jokaisen aavistaessa, että työn tarkoituksena oli kaivaa hautaa Jermun uralle, jos ehdotukset toteutuisivat. Tällöin pääjohtajan virka tulisi avoimeksi eikä häntä demarina välttämättä enää valittaisi siihen. Heti alkumetreillä tuli selväksi siirtäm...

1629. Tullin organisaatio ja luottamusmiesjärjestelmä

      Tullin organisaatiota vallitsi jonkinlainen epävarmuus. Ehkä siksi pääjohtaja Laine käytti luottamusmiehiä omana tiedotusjärjestelmänään, mistä monet eivät pitäneet. Menettely oli joissain määrin ymmärrettävä, koska uutena, ministerin paikalta tulleena pääjohtajana Laine koki, ettei hän muuten saanut otetta laajasta, moniin paikallisyksikköihin levittäytyvästä organisaatiosta. Tämän sain havaita käydessäni tullijohtaja Teuvo Mertensin luona Hangon satamassa. Siellä näkemäni tuontiautojen paljous oli jo sinänsä hämmästyttävää. Lähdin mietteliäänä Hangosta.        Laivalla tullijohtajien seminaarisalin hämäryydessä takimmaiset kuulijat näkyivät mustina hahmoina vaihtaessani piirtoheittimen kalvoja. Olin luokitellut vastaukset sopiviin ryhmiin, jolloin uskoin pystyväni pitämään esityksessäni yllä jonkinlaista juonta. Yhteenvetona totesin piirien odottavan Tullihallitukselta tukea ja suunnannäyttämistä sekä sähkötullauksen ja sen työmenetelmi...

1552. Tullin valvontaosasto päällikkö puhui Venäjän Duumassa

      Valvontaosasto on Tullin tärkein osasto ulkomaakauppa- ja verotusosaston lisäksi. Karkeasti ottaen ensimmäinen vastaa tavaroiden ja ihmisten rajavalvonnasta ja toinen kerää verot. Valvontaoston päällikön merkitystä korostaa se, että aiempi päällikkö Kaj Blomster kävi puhumassa Venäjän duumassa, lähinnä kyllä omista ansoistaan kutsuttuna 2005.        Osaston rooli onkin tärkeä operatiivisten Venäjä-suhteiden tulliasioiden hoidossa. Ei olekaan ihme, jos Päivi Räsänen oli kiinnostunut avautuneen viran täytöstä, kehottaen Nissistä odottamaan Hartikaisen paluuta      Tullin vt. pääjohtaja Leo Nissinen kuitenkin nimitti Sami Rakshitin valvontaosaston päälliköksi. Tämä tapahtui juuri ennen Nissisen eläkkeelle lähtöä ja pääjohtaja Antti Hartikaisen virkavapauden päättymistä. Nissisen menettelyyn näin, on syynsä.      Kahden kymmen vuoden takaisten kokemusten perusteella Nissisestä, hän on ymmärtänyt nimitystä te...

1546. Tullin Hartikaisesta kaksi kantelua

     Pohjanmaan yhteiskulun johtokunta nimitti 1950-luvulla hätäpäissään everstin opettamaan yhteiskoulun alaluokalle matematiikkaa. Pitävää kuria ei tahtonut syntyä, vaan poikajoukko pulisi jatkuvasti peräpenkeillä. Lopulta eversti karjasi, että olen minä saanut hiljaiseksi kymmentuhatpäisen sotilasosastonkin ja saan teidätkin. Ei saanut. Mies erosi.      Tositarina tulee mieleen, kun seuraa eversti pääjohtaja Hartikaisen kirjoituksia tullin sisäisessä lehdessä ja sähköposteissa alaisilleen.      Yhdessä eriskummallisessa sähköpostissa hän esitti vuosi nimityksensä jälkeen vaimonsa maineen pudistamisneuvottelua puolueettoman henkilön johdolla. Samassa yhteydessä voitaisiin korjata myös tullin lakimiehen mainetta. Etelä-Saimaa lehden mukaan äskettäin on oikeusasiamiehelle tehty kaksi valitusta Hartikaisesta.      Muiden muassa nämä ja kuuluisia Jerevanin kirje saavat aikaan epäilyn, onko hän oikea mies johtamaan t...

1460. Tullin pääjohtajan vakava huomautus

     Ministeri Räsäsen Tullin pääjohtaja Hartikaiselle antama vakava huomautus-episodi on sama kaliperia kuin äiti huomauttaa isoa tuhmaa poika rumasta käyttäytymisetä ja tämä lupaa ja vannoo olla jatkossa kiltti.      Suomen virkamiessanktiot eivät oikein tunne suullista vakavaa huomautusta, kirjallisen varoituksen kylläkin. Mikä ero on vakavan huomautuksen ja huomautuksen välillä? Se on sama ero kuin, mikä on: pääsy ehdottomasti kielletyn ja pääsy kielletyn välillä.      Tulli on Suomen valtion tärkeimpiä virastoja. Se kuuluu niin sanottuun kovaan hallintoytimeen. Se valvoo kaupallisen tavaraliikenteen sisältöä ja tuonnin fiskaalisia perusteita, kerää veroja, valvoo luvatonta tuontia ja tuontielintarvikkeiden laatua.      Sen johtamiselta vaaditaan erityisesti moniosaamista. Erityisesti siinä korostuvat tullialan ja finanssisektorin hyvä tuntemus, hyvät esimiestaidot, johtoryhmätyön hallinta ja verkottuminen m...

1329. Tulli ja johtamiskrapula

     Tulli on legendaarinen virasto. Aikoinaan pääjohtaja Uittoa pelättiin laajasti Tallukan seminaareissa, pitkälle turhaan. Jermu Laine oli demokraatti ja kuuntelija, mutta tarvittaessa kipakka. Heillä kummallakin oli laaja yleissivistys ja finanssitalouden asiantuntemus. He ymmärsivät verkostojen merkityksen sisäisessä johtamisessa.      Tulli on myös uskomattoman mutkikas organisaatio, ”Hangosta Petsamoon”. Mutkikkuus johtuu viraston tehtävistä. Ne ulottuvat finanssihallinosta rikostutkintaan.   Alan lainsäädäntö on moniselitteistä ja runsasta, toimipisteitä on lukuisia ympäri maata. On myös monenlaista toimintamuotoa ja –tapaa,   monenkirjava asiakaskuntaa, johtamisen ongelmia, henkilöjärjestöjen paineita ja vaatimuksia, teknologian tökkimistä, jne.      Jos ei pääse selville sisäisistä säikeistä, joiden varassa virasto pyörii, sitä on vaikea johtaa. Tämä on käytännössä todettu tosiasia.  ...

169. Miten it on parantanut valtionhallinnon tuottavuutta?

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää 9600 henkilöä vuoteen 2011 mennessä. Se on saanut viimepäivinä kärjekästä arvostelua sekä poliitikoilta että virastoilta itseltään. Eduskunnan kyselytunnilla 25.1. 2007 muutamat opposition edustajat tivasivat pääministeriltä perusteluja ohjelmalle ja vaativat sen lopettamista. Korkeimman oikeuden presidentti Pauline Koskelo epäili TV:n lauantaiseurassa 27.1.2007 tuottavuusohjelman vaarantavan kansalaisten oikeusturvaa. Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, mutta näin suurin tavoittein, alkuperäinen tavoite oli 18000 työtekijää, se on ulkopuolisille yllätys. Sen takana saattavat olla, julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneet, vuosikymmenien ajan kestänyt panostus ict:n kehittämisen ja nyt sen tulosten ulosmittaus. Julkisessa keskustelussa tuottavuudella on tarkoitettu milloin työn tuottavuutta, milloin kokonaistuottavuutta, tekemättä eroa niiden välille. Tämäkin on aiheuttanut aiheen ympärillä sekaan...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *