Siirry pääsisältöön

169. Miten it on parantanut valtionhallinnon tuottavuutta?

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää 9600 henkilöä vuoteen 2011 mennessä. Se on saanut viimepäivinä kärjekästä arvostelua sekä poliitikoilta että virastoilta itseltään. Eduskunnan kyselytunnilla 25.1. 2007 muutamat opposition edustajat tivasivat pääministeriltä perusteluja ohjelmalle ja vaativat sen lopettamista. Korkeimman oikeuden presidentti Pauline Koskelo epäili TV:n lauantaiseurassa 27.1.2007 tuottavuusohjelman vaarantavan kansalaisten oikeusturvaa. Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, mutta näin suurin tavoittein, alkuperäinen tavoite oli 18000 työtekijää, se on ulkopuolisille yllätys. Sen takana saattavat olla, julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneet, vuosikymmenien ajan kestänyt panostus ict:n kehittämisen ja nyt sen tulosten ulosmittaus. Julkisessa keskustelussa tuottavuudella on tarkoitettu milloin työn tuottavuutta, milloin kokonaistuottavuutta, tekemättä eroa niiden välille. Tämäkin on aiheuttanut aiheen ympärillä sekaannusta. Nyt olisi paikallaan tehdä pienimuotoinen selvitys muutamasta virastosta siitä, kuinka paljon nämä ovat käyttäneet resursseja it-toimintoihin viimeisten vuosikymmenien aikana. Asialle antaa vielä lisämerkityksen se, että on kulunut noin kolmekymmentä vuotta valtionhallinnon it-toimintojen laajalla rintamalla alkaneesta it-toimintojen kehittämisestä ja hyödyntämispyrkimyksistä. Lähtötietojen saantia auttaa se, että on myös kulunut noin kolmekymmentä vuotta siitä, kun valtionhallinnossa ryhdyttiin soveltamaan laajassa mittakaavassa sisäistä laskentaa, joka mahdollistaa kustannusten ja tuotosten seurantaa. Kohteina voisivat olla esimerkiksi verohallinto, tulli, patentti- ja rekisterihallitus, maanmittauslaitos, tuomioistuinlaitos, vankeinhoito ja poliisi. Selvityksen laadintaa helpottaa näiden virastojen tuotteiden pysyminen suurinpiirtein samankaltaisina koko selvityksen kattavan ajan. Tärkein mielenkiinto kohdistuisi kokonaistasoon, ei yksittäisiin virastoihin. Raportissa voitaisiin selvittää muiden muassa virastojen henkilökunnan määrien, kokonaisbudjettien, it-budjettien ja keskeisen suoritteiden kehitys kolmenkymmenen vuoden ajalta tai siltä ajalta, jolta tiedot ovat saatavilla. Tavoitteena olisi tuottaa perusdataa, josta voitaisiin päätellä joitain karkeita kehityssuuntia pyrkimättäkään yksityiskohtaisiin tuottavuuslukuihin. Selvitykseen liittyvistä monista ongelmista huolimatta, tällaiseen raporttiin näyttäisi nyt olevan tarvetta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *