Vuonna 1986 minut kutsuttiin patentti-ja rekisterihallitukseen panemaan sen ruuhkat kuriin. Ensimäisenä päivänä yirtyskiinnitystoimiston päällikkö tuli luokseni. Hän kertoi henkeään haukkoen, kuinka VTKK:n (valtion tietokonekeskus) konsultit viis veisasivat toimiston atk-järjestelmästä. Yritysasiakkaat olivat raivoissan, kun eivät saaneet todistusta yritysestään pankille lainan vakuudeksi. Konsulitit kohauttelivat olakapäitään, siirtelivät jalkjaan ja vetosivat puitesopimukseen.
Samoihin aikoihin valtiovarainministeriö luopui ministeriöiden ja virastojen laite- ja ohjelmistohankinojen valvonnnosta. Lupia ei enää tarvittu. Padot avattiin. Kehysohjaus ja kuntiin kohdistuvien normien purku vauhdittivat hajauttamista. VTKK lopettiin ja perustettiin Tieto Oy. Me kehittäjät olimme innoissamme. Pääsimme nyt irti VM:n holhouksesta työpinnan alle tekemään systeemejämme. Tuloksena oli, että ministeriöihin ja virastoihin tupsahteli satoja huonosti tosiinsa tarpeellisin osin sopimattomia it-järjestelmiä. Yksittäiset toimittajat ja konsulttifirmat iloitsivat myös tuloksistaan.
Ennen kuin jatkan, kannattaa huomata, että kepu ja demarit olivat olleet vallassa 30 vuotta ja kokoomus saman verran oppositiossa. Holkerin hallitukselle koitti siis tilaisuus ja aika. Uskallan kuitenkin sanoa, että valtaosa kehittäjistä ja päättääjistä pitivät kannatettavana siirtyä it-asiaossa hajautettuun päätöksen tekoon.
Vuosia hyöhemmin olin valtionvaraiministsriön hallinnonkehittämisosaston ylijohtaja ja osaltani vastuussa valtion it-strategioista. Tehtävä osoittauti mahdottomaksi. Minulla olisi pitänyt olla noin 10 henkilön ict-strategoiden huippuesikunta ja valta määrätä jokaiseen ministsriöön saman tyyppinen johtoelin. Tällä johto-organisaatiolla olisimme pystyneet luomaan tarvittavat rajapinnat ja standadit ja muut tarpeellisen yhteensopivuuden elementit.
Tällaisen johto-organisaatioon ei ollut mitään mahdollisuuksia. Poliittista tahtoa ei ollut eikä tahtovaa ja näkevää vikakamiestä pääministsrin kyljessä. Piti tyytyä ministeriöiden välisiin itc-epä’virallisiin johtoryhmiin ja kuntasektorin kanssa neuvottelukuntaan. Kukaan ei luonut valtion hallinnon ja kuntasektorin itc-strategoita ja saatikka toteutanut niitä.
Vailla keskitetyä johtoa olevan kuntasektorin hajaanuksen jotenkin ymmärrän, mutta valtion hallinnon hajaannusta ict-asiossa on vaikeaa sulattaa.
Joskus ole ihmetellyt, miksei HUS aikoinaan kehittänyt kokonaisvaltaista potislasysteemiä, joka olisi sitten voinut monistaa tarpeellisein osin muille. Ilmeiseti syyt ovat samoja kuin valtiollakin.
1,8 miljardia euroa, on aivan loputtomasti nollia sisältävä luku. Tätähän ehdotti myös yllättäen kepun Sipilä. Tuli vain mieleen kyyninen ajatus, että onko tämä jatkoa 80-luvun operaatiolle siirtää itc:n osa BTK:sta lähelle kokoomusta oleville piireille. Mutta luettuani Bluesbergin kommentin kllo 11.12, en ole tästä tulonsiirosta lainkaan varma. Onko Tieto Oy:stä tullut muotivaatteisiin puettu uusi VTKK?
Viimeisimmässä Urheilulehdessä no 36 koripallomaajoukkeen päävalmemntja Dettmann kertoo, miten hän keskitetyllä systemiillä aikoo nostaa tämän lajin maailman huippule. Siinä on paljon elementtejä, jokta saattavat olla sovellettavissa Sepon ketjussa esiin tulleisisiin ongelmiin.
16.9.2012
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti