Globalisaatiotiellä ollaan nyt niin pitkällä, että kansainvälisessä kaupassa liikkuvien tavaroiden ja palvelujen arvo on kasvanut kuusin kertaiseksi viimeisen 30 vuoden aikana, rikkain viidennes ihmisistä käyttää 80% maapallon voimavaroista ja sotatoimimenoihin käytetään 1000 miljdr. dollaria/vuosi samaan aikaan, kun nälkä voitaisiin poistaa 50 miljdr.dollarilla/vuosi (Maailman Tila 2005, Worldwatch-istituutti, 2005).
Mitä tekee USA tässä tilanteessa? Se ei tee pelkkänä USA:na mitään, vaan suurvaltana sitä, mitä historian läpi kaikki suurvallat, Aleksanteri Suuren valtakunnasta NL:oon, ovat tehneet: oman hegemonian ja etujen armotonta puolustamista ja reviirin laajentamista. Öljyn kulutus/kapita on hyvä ns. länsimaisen elintasoindikaattori. Kuvaavaa on, että USA:n oma öljyn tuotanto on pudonnut 50 % ja kulutus lisääntynyt 100% viimeisen 30 vuoden aikana. Jos USA:an virtaavat öljyhanat käännettäisiin illalla kiinni, niin aamulla maa oli kaaoksessa. Kiihtyvän öljytaistelun, köyhyyden, tautien ja väestön lisääntymisen ja ympäristön saastumisen keskellä, nuorten (15-21 vuotiaiden) osuus väestöstä on useassa toimintakyvyttömissä maissa kohonnut yli 50 prosenttiin, jopa 60%:in. Tästä joukosta pieni osa turhautuneita, koulutettuja nuoria toimii suuren aktiivisen massan kiihottajina, minkä yhtenä tuloksena on vapaalla jalalla olevat 18 000 al-Qaida-terroristia. Maailma ei taivu radikaaleihin toimenpiteisiin globaalien uhkien torjumisessa ennen kuin mahtimaata kohtaa äärimmäisen mittava katastrofi (Neljäs Aalto, Pekka Huttunen, Kauppakaari, 2000). Tällöin, tavalla tai toisella, maailman keskitetty johto syntyy, sillä vaihtoehtona on tuho. Globaalisten katastrofien uhkaa voidaan lieventää, ehkä jopa poistaa, jos kunkin valtion peruskoulutuksessa nuoret pohtisivat globaaleja kysymyksiä, kuten valtioiden ja ihmisten yhteenkuuluvuutta, yhteisiä ongelmia ja oikeudenmukaisuutta. Tämänkin aikaansaamisen vaikeutta kuvaa se, että Sambiassa kuolee opettajia enemmän kuin uusia ehtii valmistua.
27.7.2005
Mitä tekee USA tässä tilanteessa? Se ei tee pelkkänä USA:na mitään, vaan suurvaltana sitä, mitä historian läpi kaikki suurvallat, Aleksanteri Suuren valtakunnasta NL:oon, ovat tehneet: oman hegemonian ja etujen armotonta puolustamista ja reviirin laajentamista. Öljyn kulutus/kapita on hyvä ns. länsimaisen elintasoindikaattori. Kuvaavaa on, että USA:n oma öljyn tuotanto on pudonnut 50 % ja kulutus lisääntynyt 100% viimeisen 30 vuoden aikana. Jos USA:an virtaavat öljyhanat käännettäisiin illalla kiinni, niin aamulla maa oli kaaoksessa. Kiihtyvän öljytaistelun, köyhyyden, tautien ja väestön lisääntymisen ja ympäristön saastumisen keskellä, nuorten (15-21 vuotiaiden) osuus väestöstä on useassa toimintakyvyttömissä maissa kohonnut yli 50 prosenttiin, jopa 60%:in. Tästä joukosta pieni osa turhautuneita, koulutettuja nuoria toimii suuren aktiivisen massan kiihottajina, minkä yhtenä tuloksena on vapaalla jalalla olevat 18 000 al-Qaida-terroristia. Maailma ei taivu radikaaleihin toimenpiteisiin globaalien uhkien torjumisessa ennen kuin mahtimaata kohtaa äärimmäisen mittava katastrofi (Neljäs Aalto, Pekka Huttunen, Kauppakaari, 2000). Tällöin, tavalla tai toisella, maailman keskitetty johto syntyy, sillä vaihtoehtona on tuho. Globaalisten katastrofien uhkaa voidaan lieventää, ehkä jopa poistaa, jos kunkin valtion peruskoulutuksessa nuoret pohtisivat globaaleja kysymyksiä, kuten valtioiden ja ihmisten yhteenkuuluvuutta, yhteisiä ongelmia ja oikeudenmukaisuutta. Tämänkin aikaansaamisen vaikeutta kuvaa se, että Sambiassa kuolee opettajia enemmän kuin uusia ehtii valmistua.
Kommentit
Lähetä kommentti