Kehitysmaiden velkojen anteeksiantaminen, kehitysyhteistyön uudistaminen ja tehostaminen, reilunkaupan laajentuminen, kansalaisjärjestöjen toiminta, jne, sekä internet, joka tässä yhteydessä omaa valtavan käyttämättömän potentiaalin, ovat edelleen hyviä keinoja maailman tilan paranemiseen odoteltaessa YK:n uudistumista toimintakykyisemmäksi.
Kaiken tämän taustalla toimii kuitenkin koko ajan markkinatalous, joka on yksi luonnon tasapainolaista, ja joka tasaa jo nyt kaikkein parhaiten tuloeroja siirtämällä tuotantoa sinne missä on kilpailukykyistä työvoimaa ja raaka-ainetta, ja jossa tästä syystä tulee olemaan muutaman vuosikymmenen päästä myös ostovoimaa.
Markkinavoimat kehitysmaissa sanovatkin jossain vaiheessa nykyisille teollisuusmaille: Pitäkää kallis työvoimanne, me teemme itse omat tuotteemme itsellemme ja myös teille.
On eri asia mitä tähän sanovat luonnon muut tasapainolait, kuten ilmaston lainalaisuudet ja maapallon termodynamiikka, joihin teoriassakaan ei sisälly moraalisia kannanottoja eikä pitkäjänteisyyttä. On päivän selvä, että ne pitävät tasapainonsa, mutta on aivan eri asia onko uudessa tasapanossa tilaa nykymuotoiselle elämälle, sillä nämä luonnonlait eivät jätä kenellekään mitään harkintavaltaa eivätkä ne muuta käyttäytymistään, kuten ihminen voisi, jos haluaisi.
Tässä tilanteessa on aivan uskomatonta, että harkitsevat ihmiset osastavat katumaastureita suurine hiilidiodispäästöineen vain sen tähden, että niihin voi astua kumartumatta. Kierre onkin valmis: Mitä enemmän hiilidioksidia, sitä enemmän ilma lämpenee ja sitä enemmän metaania vapautuu ikiroudasta ja menen pohjasta ja sitä enemmän ilmasto...
Suomelle on sitä parempi, mitä nopeammin se sopeutuu kiinailmiöön ja siihen, että lähitulevaisuudessa sellua, lankkua, lauta ja muita bulkkeja voi tehdä kuka tahansa, jolla on työvoimaa ja raaka-ainetta.
Mitä Suomelle jää, kun kiinailmiö on tasaantuu? Ei mitään mitä ei jo tiedettäisi: yli 30 puulajia ja paljon puhuttu osaaminen. Sellainen osaamin, joilla on maailmanlaajuista kysyntää, ei ole Suomen itseselviä vahvuus, vaan ainut mahdollisuus, joka jää jäljelle, kun muut keinot ulkomaankauppatulojen saamiseksi on koeteltu.
13.8.2005
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti