Ministeriöiden muutamat tietohallintojohtajat ovat epäilleett valtion it-keskuksen vääristävän kilpailua, lisäävän byrokratiaa, yksikön koon olevan liian suuri ja ettei ammattitaitoista henkilökuntaa saada.
Valtion hallintoon pätevät samat konserniohjauksen ja -johtamisen periaatteet kuin yksityiseen sektoriin. Sen erityispiirre kuitenkin on ministeriöiden suuri itsenäisyys ja toimivalta hallinnonalansa asioissa. Niiden itsenäisyys on niin suuri, ettei ole olemassa eduskunnan istuntoa (yhtiökokousta), jossa voitaisiin kumota ministeriön päätös sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.
Tästä seuraa, että ministeriöt ovat hyvin itsenäisiä myös it-asioissaan. Tilanne oli toinen vielä 1980-luvun lopulla, jolloin it-asioista käytännössä päätti valtiovarainministeriön järjestelyosaston atk-toimisto ja toimeenpanijana oli valtion tietokonekeskus.
Valtion konsernitasolle onkin viimevuosiin saakka jääneet ne it-strategiat, joita hallinnonalojen it-strategiat eivät kata. Konsernijohdon kannalta tämä on liian passiivinen ohjausmalli.
Valtion konsernijohdon tulee suunnitella ennen kaikkea valtion hallinnon tuottavuutta parantavia it-strategoita, jotka edellyttävät hallinnonalojen yli menevää kokonaistarkastelua ja -hallintaa. Tällaisia strategioita ovat sähköiseen asiointiin, it-yhteentoimivuuteen, yhteisiin tietojärjestelmiin, it-infrastruktuuriin ja tietoturvallisuuteen liittyvät strategiat (www.vm.fi). On myös perusteluta olettaa, että näihin strategioihin liittyvät it-tehtävät ovat pysyviä ja ne vaativat laajaa asiantuntemusta ja ulkopuolisten konsulttien käyttöä.
Silloin kun it-tehtävät liittyvät mainittuihin strategioihin ja niiden edellyttämiin toimepiteisiin, kilpailun vääristyminen ei voi olla este it-keskuksen palvelujen käyttämiselle, kunhan tiedostetan se, ettei kaikkea voi itse osata ja tehdä, vaan on hyödynnettävä ulkopuolisia konsultteja. It-keskuksen on palveltava konsernijohtoa.
Muiden ministeriöiden epäilevä suhtautuminen it-keskukseen on ymmärrettävää, sillä it-keskus astuu osin niiden reviireille. Tässä yhteydessä pitää kysyä, kuinka järkevää on, että kukin ministeriö toteuttaisi itsenäisesti omia e-asiointi-, yhteentoimivuus-, tietojärjestelmä-, infrastruktuuri- ja tietoturvallisuusstrategioitaan ja loisi omat taloushallinnon järjestelmänsä.
Moneen kertaan on nähty, että pelkästään ministeriöiden yhteiset johto- ja työryhmät eivät pysty turvamaan tarvittavaa koordinaatiota ja yhteentoimivuutta. Nyt pitää katsoa kuuta eikä sormea.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti