Siirry pääsisältöön

305. Ongelman ratkaisustrategia

Ratkaisustrategia on ennen kaikkea johdon ja henkilöstön yhteinen käsitys siitä, miten tulevassa konsulttityössä toimitaan - eikä niinkään kirjallinen suunnitelma - ja päätös siitä, kuka on ongelman haltija(t). Usein riittää, että johto selvittää erilaisia tapoja hahmottaa ja täsmentää ongelma sekä keinoja ratkaista se. Ratkaisustrategian laadinnasta ei saa muodostua kehittämisen päätyötä ellei ongelma todella ole monisäikeinen, laaja ja monia ratkaisumahdollisuuksia omaava. Usein riittää muutama napakka kokous. Ongelman ratkaisustrategialla on selvä yhteys matemaattisen ongelman ratkaisemiseen, jossa käytetään hyväksi yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä ja aiemmin todistettuja tosiasioita ja on monta tietä löytää ratkaisu, mutta yksi ratkaisustrategia on ylivoimainen muihin verrattuna. Jos laajan ja monimutkaisen ongelman ratkaisustrategian luonti laimilyödään, niin silloin on suurena vaarana käyttää tutuinta ja helpointa menetelmää, joka sulkee pois tehokkaampia menetelmiä. Tällöin pahimmassa tapauksessa valittu strategia ei johda lainkaan haluttuun tulokseen, tai jopa sekaannuksiin ja toimimattomiin ratkaisuihin. Ratkaisustrategian laadinnan apuna voidaan käyttää seuraava ohjelistaa: *miten ongelman haltija ja ratkaisijat saatetaan yhteen *miten aiottu hanke sopi yhteen hankesalkun kanssa *faktojen saamismenetelmät *mielipiteiden ja näkemysten saaminen alkutilasta *mitä tahoja täytyy erityisesti kuulla tai hyödyntää *kuinka voimakkaasti noudatetaan jotain teoriaa tai teoriakehystä vai onko pääpaino praktisessa tarkastelussa *onko muita samantyyppisiä ongelmia (verrokkiongelmia)organisaatiossa *onko ulkopuolisia hyvien käytäntöjen kohteita (benchmarking) *kun ratkaisu löytyy, niin voidaanko sitä hyödyntää alaorganisaatioissa (monistettavuus) *miten työ järjestetään niin, että organisaation jäsenet ovattarvittaessa valmiit luopumaan vanhoista käsityksistään ja työtavoistaan uuden hyväksi, milloin ja miksi he ovat valmiit tähän *millaisia vuorovaikutusprosesseja tarvitaan: johtoryhmät projektiorganisaatio, kehittämisseminaarit, tiedotus ja missävaiheissa näitä käytetään *omien asiantuntijoiden käyttö *arviota siitä kuinka peruuttamattomalle tielle ollaan lähtemässä *miten tulevan työn vaiheistus tehdään, kuinka itse itseään korjaava työ on edessä *mitä erityisiä riskejä työhön liittyy ja miten niitä voidaan pienentää *tarvitaanko konsulttia jo ratkaisustrategiaa luotaessa vai myöhemmin. Ongelman ratkaisustrategia on myös välttämätön - konsulttisopimuksen lisäksi - konsulttien roolien määrittämisen kannalta. Rooleista on ehdottoman tärkeää sopia etukäteen johdon ja konsulttien kesken. Rooleja voivat olla mm. strategi, hankepäällikkö, tekninen osaaja, keskustelukumppani, mentori, työnohjaaja, prosessin vetäjä, toimialan asiantuntija, selvitysmies, raportoija, muutosjohtaja, muutosagentti, vuokrajohtaja, työryhmän jäsen, laadun valvoja, kouluttaja-valmentaja. 29.8.2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *