Siirry pääsisältöön

177. Arpaa heitettiin - uusi eduskunta

Kansa on heittänyt noppansa - ei siis antanut sanaansa - juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa. Vaalien arpajaisluonne johtuu siitä, että puolueiden mainoslauseet eivät sisällöltään poikkea toistaan, ainoastaan retoriikaltaan. Vaaleista puuttuivat ja puuttuvat suuret teemat (terveydenhoidon kokonaisvaltainen yksityistäminen, energialaitosten hankkiminen valtiolle, jne), joiden puolesta tai vastaan on "pakko" äänestää. Suurelle osaa äänestäjiä sattuma tai vaalikopissa mieleen tuleva oikku ratkaisikin, mille puolueelle ääni meni. Ei tällaista ailahtelua voida millään mielipidemittauksilla ennustaa. Ainut mikä on ennustettavissa, on vaalimatematiikan armottomuus ja sen lähes pöyristyttävät tulokset: lähes 8000 äänellä ei päässyt senaattoriksi ja noin 20000 äänellä kokoomus sai viisi paikkaa enemmän kuin demarit. Suuret teemat syntyvät vain, jos edellinen hallitus on vienyt läpi merkittäviä yleiskunnallisia hankkeita. Tällaiset uudistukset heräävät lähes aina puolessa kansaa intohimoista vastustamista. Vääryydet onkin korjattava seuraavissa vaaleissa. Ainoan poikkeuksen suurissa teemoissa teki vihreät perustoimeentulopalkallaan, minkä hintana niiden on todennäköisesti jääminen oppositioon. Tämä taas sen takia, että hallituksen muodostajalla on varaa valita vihreiden tilalle muu puolue, kristillisdemokraatit. Puolueita riittää. Onkin päivänselvää, että puoluekenttä sirpaloitumisineen kaipaa vielä suurempaa remonttia kuin kuntakenttä, mutta tekijät puutuvat, koska nykyiset puolueorganisaatiot, -johtajat ja -työntekijät menettäisivät asemansa ja rahoitus menisi uusjakoon. Suomen kansan onkin turha odottaa puoluekentän tiivistymistä 2-3 toistaan selvästi ohjelmillaan erottuviksi puolueiksi ja tätä kautta kunnon vaaleja, vaan sen on tyytyminen joka neljäs vuosi arpomaan vaalikopissa edustajansa parlamenttiin. Koska kansaedustajat ovat kokonaisia (ei murto-osia) ihmisiä, mikään matemaattinen malli ei voi jakaa oikeudenmukaisesti edustajia lukuisten puolueiden kesken. Samalla äänestysprosentti tulee laskeman jatkuvasti, koska tulos on osin sattumanvarainen, äänestäjillä, eikä kellään muullakaan, ole käsitystä, mitä edellinen hallitus on saanut aikaan ja mitä eroa eri puolueiden vaalilupauksilla on. Jakovara on humpuukia personal.inet.fi/koti/pekka.huttunen 21.3.2007

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *