Kuntauudistuksen latautuneisuutta osoittaa se, että vaikka uudistus on pohjimmiltaan perin yksinkertainen, se herättää suuria tunteita ja intohimoja. Kysehän on kuitenkin vain sellaisen ison organisaation uudistamisesta, joka toimii vakailla markkinoilla, tuotteiden kysyntä ja laatuvaatimukset tiedetään melko tarkkaan vuosiksi eteenpäin, rahoitusperusta on jokseenkin turvattu ja riskit ovat pienet. Toki teknisesti uudistus on hankala ja monimutkainen.
Tässä vaiheessa ei mitään tarkkoja numeroja vielä kannata esittää, mutta olisi ihme, jos uudistuksella ei saavutettaisi suurtuotannon etuja, kuten kaikissa muissakin vastaavissa uudistuksissa. Tuottavuuden nousun ansiosta vapautuva työvoima voidaan työllistää helposti eläkkeille siirtyvien työpaikoilla.
Kustannussäästöistä karkeana esimerkkinä voidaan mainita saavutettavat säästöt hallintokustannuksissa, jotka lienevät nyt 15-20% kuntasektorin kokonaiskustannuksista. (Monissa yhteyksissä - mm. TK:n ao. rekisteri ja eräät tutkimukset - esitetty n. 5%:n hallintokustannusosuus ei pidä paikkaansa kirjausvirheiden takia). Säästöt voisivat olla puolet nykyisistä hallintokustannuksista.
Peltomäen esitys on hyvä lähtökohta. Se on nimenomaan sellainen visio, johon erityisesti päästään vain askel askeleelta, ja joka erityisesti edellyttää työn vaiheistamista vuosiksi eteen päin - reittiä miten edetään, eli hyvää etukäteissuunnittelua. Radikaalia kuntauudistusta - aluehallintouudistusta - ei voidakaan tehdä yhtenä vaalikautena - toteuttaminen kestää vähintäänkin 10 vuotta - ja sen tähden uudistuksessa tulisi olla muka myös oppositiopuolueet.
Siksi olisi tärkeää heti aluksi päättää - ei lopullisesti, mikä on pääaluejako (Peltomäen 20 aluekuntaa), ja mitkä ovat aluekuntien tehtävät, vastuut ja toimivalta - ei lopullisesti. Suurimmat kaupungithan ovat jo tällaisia alueita, eikä niiden kohdalla kukaan ole sanonut olevan demokratiavajetta, jota joidenkin mielestä olisi Peltomäen aluekunnissa.
Aluemärittely tulisi tehdä niin, että uusi aluejako korvaa mahdollisimman monta jo käytössä olevaa jakoa (maakunnat, seutukunnat, sairaanhoitopiirit, maakuntien liitot, aluekeskukset ja monet valtion piirihalinnot, jne). Näin päästäisiin tehokkaimpiin palveluprosesseihin ja kaksiportaiseen hallintoon, eikä vaalien lukumäärä lisääntyisi. Läänit kävisivät tällöin myös tarpeettomiksi. Byrokratia vähenisi.
Ensimmäisenä vaiheena voisi olla toimiminen aluekuntina nykyisellä kuntajaolla (parannettu Kainuun malli), toisena kuntajaon poistaminen aluekuntien sisällä ja korvaaminen alueiden omilla palvelutuottomalleilla ja kolmantena 20 täysvaltaista kuntaa, kuten Peltomäki on esittänyt.
Tarvittava lainsäädäntötyö tulisi aloittaa jo nyt, vaikkei tiedetäkään uudistuksen tarkkaa sisältöä, sillä varhain aloitettu säädösten uudistaminen, sen lisäksi, että se nopeuttaa tarvittavan säädösten aikaansaamista, pakottaa tarkastelemaan kuntauudistusta koko ajan myös lainsäätäjän silmin. Tästä on suurta apua koko monivuotisen prosessin aikana, jos vain tieto kulkee kehittämiseen osallistuvien eri tahojen välillä.
28.820.05
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti