!970-luvulle tultaessa joidenkin virkamiesten mieleen juolahti ajatus saada selville, mitä kukin toiminto maksaa ja mitä rahoilla on saatu aikaan. Tätä ennen seuratiin vain riittääkö momentilla rahat.  Keskeinen ajuri kustannusseurannalle oli valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö, joka lähti ajamaan virastojen ja laitosten sisäistä laskentaa vuoden 1970 alussa. Sillä on tarkoitus seurata, mitä kukin toiminto maksaa.  Vähän myöhemmin havahduttiin huomaamaan, että laskentatoimi ei riitä kattamaan johtamisen vaatimuksia, vaan tarvitaan staattisen johtamisen sijasta kustannustieoista ja henkilöstöjohtamiseen purettavaa esimiestyötä sekä sisäistä laskentaa laaja-alaisempaa johtamisen malleja. Oltiin siirrytty kustannustietoisuudesta organisaation kokonaisvaltaisempiin johtamiskäsitteisiin ja johtamisen eri elementtien käyttöön.  Tällöin alettiin puhua ja osin toteaa toimia-ajatuksen, päämäärien ja eri tavoitetasojen merkityksistä virastoissa ja laitoksissa sekä jo...

Sotealueiden roolin määrittelyssä olisi tässä vaiheessa hyödyllistä punnita, missä määrin tulevalla konsernikeskuksella (sotealueen johtokeskus) on valtakeskeisen, tavoiteohjatun organisaation, tulosyksikkö organisaation ja verkosto-organisaation piirteitä. Suurin kysymys on, mikä on hyvinvointi alueen konsernikeskusrooli suhteessa terveyskeskuksiin (Johtamien muuttuvassa julkishallinnossa, Pekka Huttunen, Weilin + Göös). Toinen suuri haaste on, miten 23 sotealueen sadat tietojärjestelmät saadaan pelaamaan edes tyydyttävästi yhteen vuoden 2023 alusta lähtien. Monet asiantuntijat ovat esittäneet, ettei se ole tällä aikataululla mahdollista. Tästä syystä alueilla on tukeuduttava olemassa oleviin satoihin eri järjestelmiin vielä useita vuosia samalla kun jatketaan uusien kehittämistä.

Terveydenhoidon yksiköitä pitäisi ravistella tuottavuus ongelma hiiteen, mutta kun on  niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään . Tietojärjestelmien tökkiminen ei ole ainoastaan hidastelisä, vaan raivostuttava takakarvaus, jonka piti tuoda helpotusta, mutta se onkin jarrukenttä. Miten tämä ratkaistaan? Tarvitaan visionääriä, joka näkee etukäteen, miten oman alueen nykyinen terveyden ja sosiaalihuollon konserni muotoillaan kokonaisuudistuksen osaksi. Analogia on kuin laivan rakentamisessa, jossa moottorit tehdään jopa toisessa massa, mutta kun hetki koittaa, niiden on sovittava tarkalleen paikalleen kokonaisuuteen. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että otetaan kärsivällisesti pieniä kehitysaskeleita ja luotetaan siihen, että askeleet tuovat lopulta yhteisiä hyvää joka tasolle. Tämä vaati paljon esimiehiltä ja niiltä käytännön työtekijöitä, jotka jopa oman työn ohella osallistuvat ristiretkeen. Pitää sietää vastuksia ja löytää ratkaisuja eikä lannistua. Joukossa pitää olla rohkaisijoita. H...

      Julkishallinto on puolen miljoonan osaavan ja asiantuntevan henkilön konserni, joka eräät osat pitää valjastaa erilaisin yhteistyökonseptein taisteluun koronaa vastaan. Konserniin kuuluu mm. Suomen osuus EU.sta, valtio, kuntajärjestelmä, Kela, Suomen pankki, Elyt, Avit, maakuntahallinnot, muut julkishallinnon alueyksiköt ja valtionapuyhdistykset sekä RAY. Ongelmana mutta myös suurena mahdollisuutena, on tunnistaa, mitkä konsernin osat ja millaisin yhteistyömallein näin saatu verkkokonserni saadaan paraiten organisoiduksi koronan nujertamiseksi.      Yhteiskunnan normaalitilassa julkisen vallan konsernin ohjaaminen tapahtuu kunkin konserniin kuuluvan yksikön oman lainsäädännön varassa, jolloin konsernin operatiivisesta johtamisesta vastaava elin puuttuu.      Toivottavasti hallituksella on nyt elin, joka perkaa julkisen konsernin läpi ja löytää sieltä parhaat elementit ja niiden yhdistelmät koronan torjuntaan. Tämä jo senkin takia, että...

     Punakynäministeriö, superministeriö, pääkallonpaikka sinä valtiovarainministeriön kutsumanimiä vaudeville-sävyyn. Pohjimmiltaan nimittelijät ilmentävät näillä sanoilla hyväksyntää punakynille, koska ne natinasta huolimatta koetaan tarpeelliseksi isännän ääniksi. Tähän ilmaisumaastoon valtiovarainministeriön valtiosihteerin toimi on ollut haettavana ja ilmoittautumisaika siihen on päättynyt (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006408373.htm). Tämä tarkoitta, että valinta on tehtävä ilmoittautuneiden joukosta. Vaikka kandidaattien ryhmä on rajattu, on hyvä tarkastella millaiset ehdot toimi vaatii sen menestyksekkääksi hoitamiseksi.      Ensimmäiseksi hänen, valtiosihteerin tulee olla yhteistyökykyinen ja -haluinen joka suuntaan, ei samalla intensiivisyydellä kaikkiin suuntiin, vaan sen mukaan mitä tilanteet edellyttävät.      Toiseksi hänen on tunnettava pääpiirteiltään, miten talous-, finanssi-, vero-, resurssi-, oikeus-t ja sosiaalipoli...

     Ministeriöiden tehtävä- ja organisaatiorakennetta on yritetty muuttaa raivaajahenkisemmäksi ja jopa kehittää moderneiksi konsernikeskuksiksi, jonka päärooli olisi ennen kaikkea strateginen (mm. Ministeriö tulosohjaajana, Pekka Huttunen, 1993, VM). Päivän keskustelu HS:n artikkelissa liittyy kansliapäällikön rooliin ministeriön johtamisessa ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006401796.html ).      Yksinkertainen ratkaisu ministeriöiden ohjaus- ja johtamisvajeeseen olisi niiden koon pienentäminen. Konsultin ratkaisu olisi koota asiantuntijat palvelupankkiin, josta heidän työpanostaan sekä poliittinen että virkamiesjohto varaisi käyttöönsä työtilanteen mukaan. Ostopalvelun ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska ”rutiinipalvelu” on joka tapauksesta oltava lähellä. Erikoispalveluja toki voidaan ostaa.      Ministeriön oman puhumattakaan koko valioneuvoston asiantuntijapankin perustaminen kaatuu siihen tosiasiaan, että virkamieskunta on u...

     Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi)   blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.     Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista ...

     Johtamisen vastuullisuutta kuvaa, että yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilän johtamista. Sote-alueita tulee 15 ja itsehallinnollisia maakunta-alueita 18.      Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.      Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisesta on kutienkin kyse. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta.   ...

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna konserni aikoo listautua pörssiin. Liikevaihto on nyt noin 150 miljoona euroa ja henkilöstä noin 2000.      Toimitusjohtaja Harri Wiren kertoi Ylellä, että tällä tavalla pyritään turvaamaan rahoitusta ja estämään yhtiön liukumista liikaa ulkomaalaisomistuksen käsiin.        Listautumisella pörssiin osake-enemmistön joutumista ulkomaalaisten käsiin pikemminkin edistetään kuin rajoitetaan. Oikeastaan ei ole pitävää keinoa estää rahoittajia ostamasta osakeyhtiöitä ja muodostamasta niistä millilaisia konserneja ja uusia yhtiöitä tahansa.      Eilen Wiren Ylen uutisissa vakuutti, että eettiset näkökulmat Pihlajalinnan liiketoiminnassa ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin liiketaloudelliset. Tätä linjausta tuskin on madollista päättää Pihlajalinnan kaupparekisteriasiakirjoissa, vaan konsernin sisäisissä strategioissa. Silloinkin ...

     Talouskamina käy kuuman kuin sulaton kita. Poliitikkojen loitsut sinkoivat ilmaan mustina kekäleinä. Tämä nähtiin eilen mtv3:n vaalipaneelissa. Puoluejohtajat kelaavat edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä 100 tuhansia uusia työpaikkoja. Liikutaan etiikan rajamailla.      Suomeen on syntynyt ainutlaatuinen tilanne maan historiassa. Median ansiosta jo puolet kansasta osaa ulkoa talousliturgian sakramentit. Tästä ulkoluvusta ei voi syyttä kanssa, vaan epäilty on itse susi: taloustiede. Sen ohuita kinttuja ei nyt kuitenkaan ole aikaa murehtia.      Pitääkö nyt ottaa esille fundamentit? Valtion tehtävänä on viime kädessä turvata kansalaistensa elämä ja yhteisöjensä toiminta.      Ministeri Ihalaisen viimeisimmän lausunnon mukaan maassa on 150 tuhatta pitkäaikaistyötöntä, jotka eivät työllisty olkoon taloustilanne mikä tahansa. Kaiken kaikkeaan maassa on noin miljoona ihmistä päivärajojen ja sosi...

Hallituksen opposition tuella tekemää sote-ratkaisua on pidetty historiallisena. Sitä se varmaan onkin suurimpien puolueiden sitoutumisen takia. Järjestämisvastuun osoittaminen viidelle erva-alueelle poistaa kaksi periaattellista ongelmaa: perus- ja erikoistason integrointipulman ja pienet järjestäjät. Järjestäminen toteutettaisiin kuntayhtymillä. Uuteen mallin on tarkoitus päästä vuonna 2017. Ensimmäinen sudenkuoppa on, miten saada kuntayhtymämalli käytännössä toimimaan erva-alueiden suuruus huomioon ottaen. Saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa ervan sisällä on monta kuntayhtymää. Silloin ervan johto johtaa kuntayhtymiä. Tämä monimutkainen malli on erittäin haastavaa aluiden yhtymäjohdoille ja yhtymien yhtymäjohdolle. Toinen vasemmistoa hämännyt sudenkuoppa on aikataulu. Todennäköisesti hankkeen käyttöön otto viivästyy vuosille 2018 -2020, lähes varmasti. Tänä aikana yksityisen sektorin saa niin vahvan jalansijan, että julkisen sektorin on erittäin vaikea vastata kilpailuun. Täl...

Päivän Helsingin Sanomien mielipideosiossa entinen  kansliapäällikkö Juhani Korpela otti kantaa Kataisen asettamaan valtioneuvosten kehittämäistä pohtivaan komiteaan. Käytännössä komitean tavoite tarkoittaa eri ministeriöiden kuromista nykyistä yhtenäisemmiksi ja valtioneuvostoa pääministerivetoiseksi. Korpelan mielestä tämä ei hevin onnisti komitean toimeksiannolla. Sen sijaan Korpelan mukaan valtioneuvostoa voiodan tiivistää kansliapäälliköiden valta  palamalla entiselleen poliittisen virkamiesten karsimisella, pääministerin kanslian päällikön johtamisen terävöittämisellä ja  ministerivaliokuntien ja hallituksen iltakoulun toiminnan tehostamisella. Nämä ovat kannatettavia näkökulmia. Sekä hallituksen että Korpelan tarkastelussa on jäänyt vähemmälle maamme monipuoluejärjestelmän tuomat haasteet valtioneuvoston kehittämiselle. Jokainen ministeri haluaa poliittisista syistä pitää kiinni omasta sektoristaan ja mieluimmin kohottaa sen näkyvyyttä julkisuudessa kuin sope...

Sallittakoon pieni vertauskuva alkuun. Komppania on monille tuttu sotilastermi, noin kahden sadan sotilaan joukko-osasto. Siinä kaikki tuntevat toisensa. Tämä on sen on vahvuus. Seuraavaksi kuitenkin havahduttiin tarpeeseen manoveerata suuremmalla kokoonpanolla. Päädyttiin rykmenttiin. Se oli siinä mielessä alunperin täydellinen yksikkö, että sen raameissa hoidettiin kaikki asiast.   Jos unohdetaan sotatoimet, EU:ta voidaan verrata rauhan ajan rykmenttiin ja jäsenmaita komppanioihin. Maat eivät yksin pärjää. Loogista kuin sotatoimissa. EU:ta voidaan verrata myös konserniin (=yhtymään).  Sillä on toimialastrategiat, yhtymästandardit, yhtymän hankkeet, ohjausjärjestelmä, yksikköstrategiat (maastrategiat), yhtymäkulttuurit ja arvot ja yhtymäelimet, kuten yhtymän johto, yhtymän esikunta, yhtymän palveluyksiköt, yhtymän yhteistyöryhmät (Yhtymäjohtaminen, Pekka Huttunen Weilin + Göös, 1994). Kun ennen tulevia vaaleja asetetaan vastakkain EU-kriittiset ja EU-myönteiset, ammutaan...