Jos jätetään tehdassalit pois laskuista, ainut järkevä syy avokonttorin käyttämiselle on henkilöiden työn vaatimuksista lähtevä jatkuvaluonteinen yhteydenpito- ja kommunikointitarve.      Tunnetason syynä avokonttorille voidaan pitää sellaisen yhteen kuuluvuuden kokemista, joka kohentaa työ laatua ja tehoa.      Joskus yhdessä tekemisen tarve voi olla niin iso, että muutama henkilö on pakattava samaan isoon tilaan tekemään jatkuvaa ryhmätyötä, kuitenkin niin, etteivät pöydät ole vastakkain. Muutoin voi syntyä poissa olevia katseita. Siis yksityisyyttä kaivataan tässäkin.      Yksilöllisyys ja yksityisyys jyräävät myös edelleen työelämässä. Työhaastatteluissa hakija lähes aina kysyy, onko omaa työhuonetta.  Ehkä tästä syystä 2000-luvun avokonttoriaalto onkin hiipumassa.      Jos välttämättä yhteistä suurta toimistoa tarvitaan, se korvataan avotilalla, jossa on erilai...

     Jos jätetään tehdassalit pois laskuista, ainut järkevä syy avokonttorin käyttämiselle on henkilöiden työn vaatimuksista lähtevä jatkuvaluonteinen yhteydenpito- ja kommunikointitarve.      Tunnetason syynä avokonttorille voidaan pitää sellaisen yhteen kuuluvuuden kokemista, joka kohentaa työ laatua ja tehoa.      Joskus yhdessä tekemisen tarve voi olla niin iso, että muutama henkilö on pakattava samaan isoon tilaan tekemään jatkuvaa ryhmätyötä, kuitenkin niin, etteivät pöydät ole vastakkain. Muutoin voi syntyä poissa olevia katseita. Siis yksityisyyttä kaivataan tässäkin.      Yksilöllisyys ja yksityisyys jyräävät myös edelleen työelämässä. Työhaastatteluissa hakija lähes aina kysyy, onko omaa työhuonetta.  Ehkä tästä syystä 2000-luvun avokonttoriaalto onkin hiipumassa.      Jos välttämättä yhteistä suurta toimistoa tarvitaan, se korvataan avotilalla...

Talouselämälehdessä 18.6.2015 Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kirjoitti Tebattissa: ”Tuottavuuden kasvu syntyy vain merkityksellisen ja arvokkaan työn kautta. Tuottava työyhteisö osallistuu laajasti ja vastuuta kantaen yrityksen toimintaan ja kehitykseen. Tuottavassa työyhteisössä työntekijöiden ja kollegoiden työpanosta arvostetaan ja se huomioidaan. Jatkuvan innovoinnin ja pilotoinnin rinnalla tuottava työyhteisö arvostaa myös perinteisiä arvoja – ahkeruutta ja asioiden loppuu viemistä”. Muistan kuinka jouduin johtamisen kehittämisen kulta-aikana kaksitoista viikkoa kestävän JOKO-seminaariksi vetäjäksi. Tavoitteena oli tehdä virkamiehistä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, tulos,-   laatu- ja kustannustietoisia, siis hyviä johtajia. Silloin alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt, sillä seminaariin osallistuvat johtajat poikkesivat taidoilta, asenteitaan ja käsityksiltää...

     Deiteillä kannattaa muistaa vanha sääntö: miehet valehtelevat tulonsa, naiset ikänsä. Pitipä sääntö paikkansa tai ei, yhteiskunta on muuttunut yksilöllisyyttä korostavaksi, missä halutaan erottua muista paljastamatta sisimmästään mitään. Ehkä tässä pelätään itseään. Mark Twainin mukaillen syvimmällä sisimmässään itsekunnioitus pelaa huonosti.      Väestöliiton parisuhdeyksikön johtaja Heli Vaaranen puhui Ylen aamu tv-ohjelmassa sinkun 0-ajasta tarkoittaen, ettei sinkuilla ole aikaa tavata uusia tyyppejä.   Työstressi rasittaa, halutaan elää lähiystävien kanssa, viihteen maailmassa ja kotoilla. Pelätään asettaa itsensä torjuttavaksi ja torujaan toinen lähes heti. Itsetunto joutuu koetukselle. Kohtaamiset ovat pyyhkäisyjä.      Vaaranen kaipaili onnistuneen parisuhteen löytymisen kaavaa. Ei ole vielä kuulema löytänyt. Sitä on varmaan vaikea löytääkin, sillä eihän elämä ole yhtä suurta laskusääntöä.      Eh...

Kokoomuspolitiikoiden puheenvuorot korostavat yksilöllisyyden valtaavan alaa. Siis yhä suuremassa määrin halutaan individuaalinen ratkaisuja ja hyödykkeitä. Media-alan on tiedetty pitkään olleen osin alamaissa, osin etsimässä uusia konsepteja   markkinoille. Sähköinen kirja ja sanomalehti ovat ponkaisseet lähtötelineistään. Usein boltmainen kiito kuitenkin puuttuu. Itse olin aikoinani pohtimassa kunkin toivomusten mukaisen yksilöllisen sähköisen sanomalehden tuottamista tilaajan sähköposti osoitteeseen. Muitakin oli samalla apajalla, mutta kaikilta puuttui ison lehtitalon tuki. Konsepti oli periaatteessa yksinkertainen. Lehden tilaaja, individualisti, merkitsee palvelun tarjoajan sähköiseen lomakkeeseen rastin, minkä lehden tietyllä vakiopaikalla tai nimellä olevan jutun hän haluaa liittää hänelle räätälöityyn sähköiseen lehteen. Kullekin tilaajalle sähköinen sanomalehti siis kootaan ympäri Suomea ilmestyvien eri lehtien eri jutuista. Prosessi ei tietenkään ol...