Siirry pääsisältöön


1482. Ainako sinkkuna


     Deiteillä kannattaa muistaa vanha sääntö: miehet valehtelevat tulonsa, naiset ikänsä. Pitipä sääntö paikkansa tai ei, yhteiskunta on muuttunut yksilöllisyyttä korostavaksi, missä halutaan erottua muista paljastamatta sisimmästään mitään. Ehkä tässä pelätään itseään. Mark Twainin mukaillen syvimmällä sisimmässään itsekunnioitus pelaa huonosti.

     Väestöliiton parisuhdeyksikön johtaja Heli Vaaranen puhui Ylen aamu tv-ohjelmassa sinkun 0-ajasta tarkoittaen, ettei sinkuilla ole aikaa tavata uusia tyyppejä.  Työstressi rasittaa, halutaan elää lähiystävien kanssa, viihteen maailmassa ja kotoilla. Pelätään asettaa itsensä torjuttavaksi ja torujaan toinen lähes heti. Itsetunto joutuu koetukselle. Kohtaamiset ovat pyyhkäisyjä.

     Vaaranen kaipaili onnistuneen parisuhteen löytymisen kaavaa. Ei ole vielä kuulema löytänyt. Sitä on varmaan vaikea löytääkin, sillä eihän elämä ole yhtä suurta laskusääntöä.

     Ehkä tässä koemielessä voitaisiin soveltaa todennäköisyyslaskennan alkeita. Jos esimerkiksi yhdellä elokuvakäynnillä on mahdollisuus saada viiden prosentin todennäköisyydellä parisuhdeystävä, niin käymällä 30 kertaa eloluvissa saa vähintään yhden ystävän 1-0,95potessiin 30 = 0.79 todennäköisyydellä eli 79 prosentin todennäköisyydellä.

     Periaatetta voitaisiin jatkaa eteen päin. Taidetapahtumissa ja vastaavissa tapahtumissa käynneillä olisivat omat todennäköisyytensä. Laskennan tekee vaikeaksi se, että eri tapahtumalajeissa käynnit eivät välttämättä ole riippumattomia toisistaan.

     Toivottavasti päätelmä on oikeansuuntainen ja stokastisia prosesseja hallitseva asiantuntija voisi olla Vaarasen apuna kaavan kehittämisessä.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *