Otsikon tarkoitus ei ole puuttua kenenkään tapoihin saatikka
elämään. Eikä ole myöskään pyrkimys loukata ketään. Joka tapauksessa ihmiset
joutuvat tilanteisiin, joissa he eivät enää pysty päästämään ajatustensa vesiä
virtaamaan entiseen tapaansa tehokkaasti. Nämä henkilöt tarvitsevat silloin
pajatyyppejä rinnalleen.
Päivän Helsingin Sanomissa oli synkeän sävyinen kuvaus, mitä
seuraa hallituksen niin sanotusta rakennepäätöksestä lakkauttaa vanhusten
laitospaikat minimiin. Kotona pitäisi selvitä keskimäärin noin kolme kuukautta
ennen kuolemaa saakka.
Nykykäytännössä tätä ennen kotona laukkaa ilman minkään maan
ja taivaan valvontaa mitä kirjavin ja taidoiltaan ja asenteiltaan mitä
epätasaisin joukko palkka-auttajia. Periaate on, että vanus maksaa kaiken mikä
värkeissä on varaa, tässäpä oiva tulonsiirto vanhuksilta kunnille. On
mainittava, että omaisten apuna on myös hyviä ja ammattitaitoisia palkka-auttajia.
Yksityisiä koteja, joihin palvelut maksullisina toimitetaan,
tulee olemaan satoja tuhansia. Tällöin palvelujen laadun valvonta on mahdotonta
etenkin toimenpidekirjausten ollessa ulkopuolisen tarkkailun saavuttamattomissa.
Viranomaisten ja omaisten valvontamahdollisuuksia onkin
ehdottomasti parannettava.
Jos tätä ei tehdä kannatta heittäytyä kyyniseksi.
Omaisen kannattaa tällöin hakea käräjäoikeuden päätös edunvalvojaksi,
jonka tehtäviin taloudellisten asioiden lisäksi kuuluvat terveydelliset asiat. Samassa
yhteydessä ehkä on myös syytä kääntyä asiantuntijan puoleen, joka neuvoo, miten
vanhuksen mahdolliset rahat ja omaisuudet voi suojata, esimerkiksi veroparatiiseihin.
Tähän jo isot pojat tekevät.
Kommentit
Lähetä kommentti