Siirry pääsisältöön

1446. Miksi valtio jatkuvasti epäonnistuu pääjohtajatason nimityksissä


     Kyse ei nyt ole siitä, että Olli-Pekka Heinonen näyttää tulevan nimitetyksi TEM;n kansliapäällikön virkaan lokakuun alusta 2015. Heinonen on kohonnut sellaiseen poliittiseen rälssiin, että hänen pätevyyttä mihin tahansa korkeaan asemaa ei ole sopivaa epäillä. Se olisi melkein mautonta. Mies tullaan siis nyt nimittämään kansliapäälliköksi. Kuvaavaa on, että ehdottomasti virkaan pätevin Raimo Luoma ei edes hae. Hän kokeneena tietää jo nyt kaupunkikanavien kautta, ettei kannata.

     Ainakin kahden valtiovarainministeriön, kahden liikenne- ja viestintäministeriön ja kahden teollisuus- ja elinkeinoministeriön alaisten keskusvirastojen pääjohtaja-nimitykset ovat menneet enemmän tai vähemmän pieleen. Nimitysten haitoista kärsittiin ja kärsitään vuosikymmenet.

     Rationaalisen nimityspolitiikan kannattaja voisi tähän esittää syyn. Rekrytoinnissa ei noudatettu minkäänlaista hyvän rekrytoinnin ohjetta. Ei ole pantu kandidaatteja testeihin tai on pantu muodon vuoksi.

     Tosiasia tietenkin on, että nimitykset ovat olleet umpipoliittisia.  Näissä kuudessa tapauksessa voidaan epäillä, että eräs ajoi puolueen etupiirin etuja ja siinä vähän omiaankin, eräs käyttäytyi rikollisesti ja eräät olivat vain muuten epäpäteviä.

     Jos hallituskauden lopussa hallitukselle ei mikään luista, niin ainakin nimitykset saadaan luistamaan hyvissä ajoin ja hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

     Kukaan ei viitsi edes nauraa poliittisen virkanimitysten kieltämiselle saati niiden lopettamiselle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *