Minulle jonkin asteisen harmaan asian tai sen tilan muodostavat saamelaiset, vaikka joka päivä tulee televisoista katsomani saamenkieliset uutiset ja muutakin uutisvirta. Olen ymmärtänyt, että Suomen lapissa puhutaan kolmea erilaista saamenkieltä, vai pitäisikö sanoa murteita. Norjan Ruotisin ja Venäjän saamelaisilla alueilla puhuttanee vielä lisää saamenkielisiä murteita. Voinko minun harmaa alueeni johtua liian vähäisestä yleistietämyksestä? Vai johtuuko se kiinnostuksen puutteesta taikka laiskuudesta? Joskus on vaikeaa tietää, mitä tuntee, ajattelee tai sanoo jostain mediassa usein esillä olevasta, käsitellystä tai   muutoksen kohteena olevasta asiasta tai asiantilasta tai ongelmasta. Toisinaan tämä asiantila tutuu olevan itselleni selvä, mutta seuraavana päivänä se ei olekaan selvä tai muuttuu aivan toisesi. Kuuluuko minun tietämykseni saamelaisuudesta tähän ryhmään? YK on julistanut saamelaiset alkuperäiskansaksi. Porotalous lienee heidän pääelinkeinonsa ja sivuelinkei...

Poropaliskuntain yhdistyksen edustaja Jukka Knuuti kertoi tv-uutisissa poroteurastuksien vähenevän noin 80000 poroon. Aiempina vuosina teurastuksia oli noin 120000. Syyksi vähenemiseen hän mainitsi petovahinkojen määrän kasvun. RKTL:n tutkijan Mauri Niemisen mukaan jäkälämaita ei ole enää riittävästi, jolloin joudutaan turvautumaan ostoruokintaan, mikä verottaa poromäärää. Taudit lisääntyvät ja porokanta heikkenee. Petovahingoissa menetetään muutama tuhat poroa vuodessa. Poromäärä on aika ajoin noussut alueen kiista kysymykseksi poronhoidon ja muun yhteiskunnan välillä sekä myös paliskuntain sisällä. Suurimmillaan   poromäärä on ollut 280000 ja teurasmäärä 175000 vuonna 1992. Tällöin jäkälämaiden kunto heikkeni rajusti, etenkin Keskilapissa.   Hallitus on päättänyt jo toukokuussa 2012, että seuraavalla kymmenen vuoden kaudella poromäärä saa olla korkeintaan 203700. Porotaloudella on juuri nyt hyvä imago ja tuotteet käyvät kaupaksi. Laatu on hyvä. Parin viikon ta...