Idea siitä, että hallitusohjelman pitää olla lyhyt ja iskevä on yhtä olematon kuin Honkajoen hahmo Tuntemattomassa sotilaassa. Honkajoki ja vaatimus lyhyestä hallitusohjelmasta ovatkin nousseet omissa yhteyksissään liian hallitseviksi olematta kuitenkaan kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Hallitusohjelma on osapuolten välinen sopimus. Kun ei tunneta osapuolia, ei tunneta sopimusta. Päivän HS:n mukaan ohjelmasta tehdään lyhyt. Siinä on strategisia painopisteitä. Hallitus äänestää ohjelmasta. Tämä jälkeen hallitus täydentää sitä toimintasuunnitelmilla. Näiden toimintasuunnitelmien muodostuessa vääjäämättä hallinnonalojen rajoja ylittäviksi ohjelmiksi päädytään Vanhasen kahden hallituksen yrityksiin operoida tällaisilla ohjelmilla. On vaikeaa kuvitella, miksi se nyt onnistuisi, koska ministeriörakenteet  ja johtamismallit ovat samat kuin silloin. Kukaan ministeri ei luovu rahoistaan eikä vallastaan yhteisien ohjelmien hyväksi. Jos poikkihallinnollisiin o...

Päivän Helsingin Sanomien mielipideosiossa entinen  kansliapäällikkö Juhani Korpela otti kantaa Kataisen asettamaan valtioneuvosten kehittämäistä pohtivaan komiteaan. Käytännössä komitean tavoite tarkoittaa eri ministeriöiden kuromista nykyistä yhtenäisemmiksi ja valtioneuvostoa pääministerivetoiseksi. Korpelan mielestä tämä ei hevin onnisti komitean toimeksiannolla. Sen sijaan Korpelan mukaan valtioneuvostoa voiodan tiivistää kansliapäälliköiden valta  palamalla entiselleen poliittisen virkamiesten karsimisella, pääministerin kanslian päällikön johtamisen terävöittämisellä ja  ministerivaliokuntien ja hallituksen iltakoulun toiminnan tehostamisella. Nämä ovat kannatettavia näkökulmia. Sekä hallituksen että Korpelan tarkastelussa on jäänyt vähemmälle maamme monipuoluejärjestelmän tuomat haasteet valtioneuvoston kehittämiselle. Jokainen ministeri haluaa poliittisista syistä pitää kiinni omasta sektoristaan ja mieluimmin kohottaa sen näkyvyyttä julkisuudessa kuin sope...