Ylen aamun TV:n sääennustaja ja juontaja erosivat olemukseltaan, pukeutumiseltaan ja koko habitukseltaan kuin yö ja päivä. Toinen oli normaali kuosinen, konstailematon ja kaiken teennäisyyden olkansa yli heittävä asiantuntija. Toinen oli tip top sinipukuinen, rintanenäliinan varustautunut, teennäinen ja omahyväinen 1980-luvun juppi, joka lienee edennyt aluetoimistosta kuin ohjus. Nyt tulee tärkeän harkinnan paikka. Millaisen kuvan Yle haluaa esittää itsestään kansalle, joka omistaa Ylen. Churchill sanoi aikoinaan, ettei luota miehiin, joilla on taskunenäliina. En minäkään.

     Aallon tempauksia on turhaa kerrata, mutta tänä media-aikana kaikenlaiset poikkeamat odotetusta heilauttavat minkä tai kenenkä tahansa imagoa ainakin hetkellisesti merkittävästi. Koska politiikassa voi olla kyse hyvin pienistä marginaaleista, suurinkin värähdys voi vaatia pitkän ajan laimentuakseen kokonaan. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, koska eduskuntavaalit lähestyvät. Kannatusluku 16 prosenttia on aivan eriluokan luku kuin 12. Jos sössimiset ala Aalto olisi tapahtunut jollekin muutoin hyvin käyttäytyvälle ja esiintyvälle henkilölle, hän olisi selvinnyt ilman mainetappioita, mutta Aallon kulkiessa pitkän aikaa juuri sillä rajalla, että kohtaa tömähtää niin, se sitten tömähti. Tuntematta sen tarkemmin Aaltoa, häntä on pidettävä muutoin kunnon suomalaisena miehenä.      Tapauksen merkitys vain korostuu naisvaltaisessa Vihreissä. Lisäpontta Aallon romahdukseen tuo vielä tuoreet muistot Ville Niinistön imagosta ja suosiosta. Nyt demarit saavat r...

     Axl Smithin tapauksessa ja Meilahden pyöräsurmassa 2015 oikeus lievensi asianosaisten tuomiota julkisuuden aiheuttaman kohun takia. Eli tuomioistuimen mukaan asianomaiset joutuvat kärsimään ylimääräistä heille epämiellyttävän uutisoinnin takia siinä määrin, että he saivat lievemmän tuomion mitä muutoin olisivat saaneet   (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109296.html).      Tuomion lieventäminen aiheutetun julkisuden takia on kestämätön.      Ensiksi sen hyötyjä ja vahinkoja on vaikea arvioida. Tavallinen tavis kärsii yhtä paljon epämiellyttävästä huomiosta kuin julkkiskin.      Toiseksi julkkis on tottunut ja jopa hakeutuu kaikenlaisen julkisuuteen. Niinpä häneltä odotetaan tästä syystä suurempaa kova ahkaisuutta julkisuutta kohtaan kuin normi kaduntallaajalta.      Kolamanneksi työpaikka voi mennä keneltä tahansa rikokseen syyllistyneeltä ja tuomion saaneelta, ei ainoast...

     Mielikuvilla on vangitseva voima. Tämä on saanut kokea sekä Suomen että Ruotsin pääministerit. Molemmat aloittivat työnsä hallituksen johtajina viattomina kansanmiehinä, mutta joutuvat palaamaan totuutensa kanssa kansan pariin töksähtelevinä kiukuttelijoina.      Sipilän imagon laskua tuskin olisi estänyt hänen kuinka surumielinen tv-pohdintansa tahansa työnsä vaikeudesta, sillä niin tylyä hallituksen kurilinja on ollut pieneläjiä kohtaan.       Elisen HS:n ja Sipilän käsityksen mukaan media on tehnyt selvää jälkeä hänen kansakunnan hyvää tarkoittavista loikistaan. Ei ole kuulema ollut puhettakaan oikeamielisyydestä median runnoessa pakkolakitermiä ihmisten mieliin Sipilän suureksi harmiksi.      SSS-kolmikko kyllä ymmärtää suomalaisen media olevan siinä määrin kunniallinen, ettei se kenestäkään ja mistään luo tahallaan hävyttömiä hahmoja. On tunnustettava, että Suomen talouden raiteille...

     Suomessa poliisiin luotetaan  harvinaisen paljon ja sen imago on hyvä. Tämän yhtenä seurauksena on ollut poliisitaustaisten kansanedustajien suuri määrä, kuusi edustajaa. Tässä ei sinänsä ole moitittavaa, sillä onhan eduskunnassa myös runsaasti maanviljelijöiden ja yrittäjien edustajia,      Ongelmaksi saattaa nousta se, että poliisit eduskunnassa enemmän tai vähemmän aktiivisesti edustavat erästä valtion tehtävän ydintä: oikeusjärjestelmän valvonta- ja kontrollielementtiä.      Käytännössä tämä on näkynyt muiden muassa siinä, että poliisin toimivaltaa ei ole rajoitettu OECD-maiden käytäntöjen tasolle.  Päin vastoin eduskunta on sitä jatkuvasti  lisännyt, televalvonta, urkinta, jne,      Arkitasolla poliisikansanedustajien vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen  näkyy runsaana esiintymisenä mediassa. Muiden muassa eilen A-studiossa poliisikansanedustaja Ismo ...

Poropaliskuntain yhdistyksen edustaja Jukka Knuuti kertoi tv-uutisissa poroteurastuksien vähenevän noin 80000 poroon. Aiempina vuosina teurastuksia oli noin 120000. Syyksi vähenemiseen hän mainitsi petovahinkojen määrän kasvun. RKTL:n tutkijan Mauri Niemisen mukaan jäkälämaita ei ole enää riittävästi, jolloin joudutaan turvautumaan ostoruokintaan, mikä verottaa poromäärää. Taudit lisääntyvät ja porokanta heikkenee. Petovahingoissa menetetään muutama tuhat poroa vuodessa. Poromäärä on aika ajoin noussut alueen kiista kysymykseksi poronhoidon ja muun yhteiskunnan välillä sekä myös paliskuntain sisällä. Suurimmillaan   poromäärä on ollut 280000 ja teurasmäärä 175000 vuonna 1992. Tällöin jäkälämaiden kunto heikkeni rajusti, etenkin Keskilapissa.   Hallitus on päättänyt jo toukokuussa 2012, että seuraavalla kymmenen vuoden kaudella poromäärä saa olla korkeintaan 203700. Porotaloudella on juuri nyt hyvä imago ja tuotteet käyvät kaupaksi. Laatu on hyvä. Parin viikon ta...

Kari-Pekka Kyrö on saanut Suomen hiihtoliitolta vuonna 2001 elinikäisen toimitsijakiellon ja   vuonna 2004 sakkotuomion kärjäoikeudelta. Kari-Pekka Kyrön toimitsijakielto tulee purkaa ei ainoastaan kohtuuttomana vaan myös ihmisoikeuksia loukkaavana. Täyskielto osoittaa myös suhteellisuustajun puuttumista huippu-urheilussa, etenkin hiihdossa. Mitä Suomi häviää, vaikka sillä ei olisi yhtään huippu-urheilijaa? Länsimainen oikeuskäytäntö lähtee   muiden muassa siitä, että pienistä tuomioista ei voi seurata elinikäisiä seuraamuksia, vaan ihmisille on annettava mahdollsiuus, juhlallisesti sanottuna, alkaa elämässäsä uudestaan. Nyt Kyröltä on riistetty eliniäkseen mahdollisuus harjoittaa ammattiaan. Näin ei voi olla. Tänään TV 1:n Jälkihiki-ohjelmassa Kai Kunnas, Reetta Meriläinen ja Aki Riihilahti pohtivat Kyrön mahdollisuukisa toimia Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana. He kaikki tyrmäsivät ajatuksen, koska imagotappiot olisivat suuret ja lähinnä   pohjoismaat s...

Tänään   aamu-tv:n jälkipörsissä Piia-Noora Kauppi, Jussi Hyöty ja Pekka   Seppänen keskustelivat suomalaisen työn laadusta. He pitivät suomalaisia omahyväisinä uskotellessamme imagomme laatumaana olevan hvyä. Itselläni oli juuri menossa kaksi kylpyhuoneremonttia, toinen vanhan lähisukulaisen huoneistossa ja toinen kotonani. Ensin mainuttuun otin laatuaan mainostavan alan firman, mutten   ollut riittävän tarkka sopimusta allekirjoittaessani. Siinä jäi riittävää huomiotani vaille kohta, jossa rahoituksen hoitaa rahoitusyhtiö. Tästä taas seurasi, että remonttifirma laskutti rahoitusyhtiöltä laskujaan riippumatta, miten työ eteni. Varsinaiset ongelmat olivat kuitenkin työn laadussa. Lattialaatat lähtivät irti. Firma väitti, että muurauserä oli viallinen Yhteys laatafimaan todisti erän olevan kunnollinen ja vian laatoittajassa. Putket jouduttiin asentamaan firman huolimattomuuden takia   pintaan, vaikka seinät leytttiin, jolloin tilaa olisi ollut levyjen al...