Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella johtamistapa merkityt tekstit.


2653. Katsellessani yksikköä, en näe häntä, mutta katsoessani häntä, näen koko yksikön

Aamun Jälkiviisaissa ehdittiin käsitellä vain yksi aihe, Venäjän vaalit.   Janne Saarikivi oli bussissa tulomatkalla istuntoon päättänyt halkaista maapallon kostoksi yliopiston seitsemälle tiedekunnalle. Niinpä hän oli nyt vauhtiveikkona jättäen puhetulvansa alle Reetta Karvalan, ei Karvalan tietojen takia, vaan Saarikiven itsenä takia. Tämä on metafora nuoren Sinuhen puheesta faaraolle. Sinuhe ei milloinkaan tehnyt hyvää teko itsensä takia, vaan vyötärönsä kultakäärön takia. Ville Blåfield yritti panna hanttiin, mutta missä viipyivät nyt kultaiset sanat ja nerokkaat lauseet. Ehkä ne viimein tulisivat esille horjuvassa toteamuksessa, että vaalit olivat identiteetti vaalit, koska niissä vähemmän tunnettu käyttää hyväkseen enemmän tunnetun nimeä. Karvala hymyili tähän vinosti aivan, kuin sanoakseen. - Älä sinä Ville höpsi. - Mistä luulet löytäväsi puolelle äänestäjistä identtiset kaksoisolennot? Siinä tuli karvainen totuus Blåfieldille. Saarikivi jatkoi lapio hommiaan suuresta oppine...

2066. Hallituksen johtamisessa eri säännöt kuin yritysjohtamisessa

      Kehityspolkuja on monenlaisia. Tämä tulee mieleen Sipilän yrityksestä johtaa ensi alkuun hallitusta johtoryhmänä samoissa työtiloissa, toki ministereiden lähimmät virkamiesavustajat käsivarren päässä.      1970-luvun Suomessa ihailtiin japanilaisten kykyä muodostaa hallitus pyöreän pöydän ääressä puhtaalta pöydältä ilman edellisen hallituksen ministeriöjaon painolastia.      Suomessa ketterän ja yhteen hiilen puhaltavan hallituksen muodostamisesta vain haaveiltiin.      Maassamme on kyllä viime vuosina kaavailtu valtioneuvostovirastoa. Siihen olisi hallitus koottu samoihin tiloihin ja sen ydin avustajakunta tiiviiseen yhteistyöhön ja sitouttamisen mahdollistavaan toimintamalliin ja työtapoihin. Tämän prosessin aikaan saaminen ei onnistunut.      Taannoin HS:ssa kommentoidun ruotsalaisten tutkimuksen mukaan ulkopuolelta rekrytoitu on usein pätevämpi, kuin sisältä tullut joht...

2021. Sipilän johtamisen tason romahtaminen on myrkkyä Edistys Suomelle

     Sipilä aloitti hallituksensa johtamisen reformin heti hallitusohjelmaa muodostaessaan. Sipilän olisi pitänyt tietää, että muutoksessa eivät tahto, julkistukset ja suuret eleet auta. Hän laati suurille piirtotauluille janakaavioita, prosessikuvauksia ja analyysejä, että heikompi television katselijoita huimasi. Puoluesihteeri Laaninen puhui enennen näkemättömästä taidonnäytöstä. Hallitusohjelmasta piti tulla parin liuskan strategien spotti ja hallituksen työskentelystä innovaatiokylpylä ja sen istunnosta rento kahvittelu.      Kaikki meni pieleen. Ohjelma on 100-sivuinen, valmistelevat rennot kokoukset muuttuivat ministeriöiden salojen kähmintöihin ja suuri yhteisen työskentelytila korvautui entisillä vanhoilla neljä metriä korkeilla huoneilla.      S yy epäonnistumiseen oli lähtötilan heikko tajuaminen ja poliittisen johtamisen lainalaisuuksien ymmärtämättömyys. Kolme viiden prosentin tuottavuusloikkaa kaatui myös tietäm...

1894. Ala pelätä, kun joku uskoo liian voimakkaasti

     Tämä vanha totuus tulee mieleen Sipilä hallituksen käsittämättömästä luottamuksesta siihen, mitä se tekee. Se uskoo kuin vuoreen, että työehtojen heikentäminen ja budjetin raju painopisteen siirtäminen yrityselämän oletettuja tarpeita tukemaan, olisi kansakunnan etujen mukaista. Toisaalta hallitus menettelee juuri niin, kuin suomalaisen politiikan vanha sääntö opettaa: jaa omille ja tue niitä, joilta luulet apuja saavasi.      Niinpä niin. Poliittisen johtamisen ytimessä vallitsevat toisenlaiset lait kuin yritysjohtamisessa. Tämä tuli ilmi kuunnellessa Kone Oy:n arvostetun entisen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan haastattelua sunnuntain Yle1:n Arto Nybergin ohjelmassa.       Alahuhdan mukaan suurimpia yritysjohdon virheitä ovat: *johdon innostuksen sammuminen *johon liian kapea-alainen kuva ja mittarit yrityksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Jokin mittari saattaa näyttää pahaa, mutta toinen...

1674. Suorat yritystuet vääristävät klpailua

     Tämä vanha totuus on tulee mieleen Sipilän hallituksen käsittämättömästä luottamuksesta siihen, mitä se tekee. Se uskoo kuin vuoreen, että työehtojen heikentäminen ja budjetin raju painopisteen siirtäminen yrityselämän oletettuja tarpeita tukemaan, olisi kansakunnan etujen mukaista. Toisaalta hallitus menettelee juuri niin, kuin suomalaisen politiikan vanha sääntö opettaa: jaa omille ja tue niitä, joilta luulet apuja saavasi.                  Niinpä niin. Poliittisen johtamisen ytimessä vallitsevat toisenlaiset lait kuin yritysjohtamisessa. Tämä tuli ilmi kuunnellessa Kone Oy:n arvostetun entisen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan haastattelua sunnuntain Yle1:n Arto Nybergin ohjelmassa.      Alahuhdan mukaan suurimpia yritysjohdon virheitä ovat: *johdon innostuksen sammuminen *johon liian kapea-alainen kuva ja mittarit yrityksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Jokin mittari saattaa näy...

1575. Hallituksen johtaminen

     Kehityspolkuja on monenlaisia ja niin näyttää olevan myös kehitystä. Tämä tulee mieleen kuullessa Sipilän tavan johtaa ensi alkuun hallitusta johtoryhmänä samoissa työtiloissa, toki ministereiden lähimmät virkamiesavustajat käsivarren päässä.      Suomessa 1970-luvulla ihailtiin japanilaisten kykyä muodostaa hallitus pyöreän pöydän ääressä puhtaalta pöydältä ilman edellisen hallituksen ministeriöjaon painolastia.      Suomessa ketterän ja yhteen hiilen puhaltavan hallituksen muodostamistavasta vain haaveiltiin.      Suomessa on kyllä viime vuosina kaavailtu valtioneuvostovirastoa. Siihen olisi koottu hallitus ja sen ydin avustajakunta tiiviin yhteistyön ja sitouttamisen mahdollistavaan toimintamalliin ja työskentelytilaan. Tämän prosessin aikaan saaminen näytti vievän vuosikausia, ehkä vuosikymmeniä.      Taanoin HS:ssa kommentoidun ruotsalaisten tutkimuksen mukaan ulkopuolelta r...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *