2021. Sipilän johtamisen tason romahtaminen on myrkkyä Edistys Suomelle

     Sipilä aloitti hallituksensa johtamisen reformin heti hallitusohjelmaa muodostaessaan. Sipilän olisi pitänyt tietää, että muutoksessa eivät tahto, julkistukset ja suuret eleet auta. Hän laati suurille piirtotauluille janakaavioita, prosessikuvauksia ja analyysejä, että heikompi television katselijoita huimasi. Puoluesihteeri Laaninen puhui enennen näkemättömästä taidonnäytöstä. Hallitusohjelmasta piti tulla parin liuskan strategien spotti ja hallituksen työskentelystä innovaatiokylpylä ja sen istunnosta rento kahvittelu.
     Kaikki meni pieleen. Ohjelma on 100-sivuinen, valmistelevat rennot kokoukset muuttuivat ministeriöiden salojen kähmintöihin ja suuri yhteisen työskentelytila korvautui entisillä vanhoilla neljä metriä korkeilla huoneilla.
     Syy epäonnistumiseen oli lähtötilan heikko tajuaminen ja poliittisen johtamisen lainalaisuuksien ymmärtämättömyys. Kolme viiden prosentin tuottavuusloikkaa kaatui myös tietämättömyyteen ja kokemattomuuteen. Tahtoa kyllä oli.
     Kone Oy:n arvostetun entisen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan mukaan suurimpia johdon virheitä ovat:

 *johdon innostuksen sammuminen

*johon liian kapea-alainen kuva ja mittarit menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Jokin mittari saattaa näyttää pahaa, mutta toinen mittari voi kumota tämän moninkertaisesti

*laajentuminen läheiselle toimialalle, joka on kuitenkin vieras (esimerkiksi asiakkaiden tarpeet).

      Alahuhdan mukaan poliittisuus ja sidosryhmien paineet tuovat omat kompromisseja suosivat päätöksensä, jotka eivät edistä radikaaleja uudistuksia, vaan mieluimmin pitäytymistä vanhaan. Johtajaa päätökset pitäisi olla selkeitä ja varmoja.

     Sipilä ei kuunnellut Alahuhdan neuvoja, vaan siirsi oman johtamistapansa ja -menetelmänsä yritysmaailmasta suoraan poliittiseen toimintaympäristöön luullen virheellisesti osaavansa toimia johtajana olkoon toimiala mikä tahansa.

     Nyt Hallituksen työilmapiiri rakoilee ja innostus suuntautuu omien rivien kasassa pitämiseen. Hallitus ei osaa lukea oikein kansakunnan menestykseen vaikuttavia mittareita, vaan ylenkatsoo koulutuksen ja tutkimuksen merkitykset panostaen sokeasti yritysten tukemiseen.