Pulma on vain siinä, ettei ihminen ja ihmiset  tiedä on varman päälle, missä kannattaa menettää toivonsa ja alkaa toivo uutta, koronassa ei ainakaan eikä yleensä elämässä. Toinen maailmansota raakuuksineen ja kymmenine miljoonine ihmisuhreineen tarjoavat lukuisia esimerkkejä toivon ja epätoivon kamppailussa samassa kohtalonyhteydessä. Stalingradin taistelu on tunnetaan yhtenä maailmanhistorian myyttisemmistä ja raivokkaimmista paikoista, jossa toivon ja epätoivon, päättäväisyyden ja lamaantumisen, sankaruuden ja pelkuruuden, hulluuden ja rationalismin nyrkit löivät jouluna 1942 tosiaan vastaan. Toisen osapuolen oli lopulta hullun johtajansa direktiivin vastaisesti pakotettu laskemaan paleltuneet ja kuihtuneen nyrkkinsä alas aavikon hankeen. Mutta tämä hullu johtaja ei tiennyt tai halunnut tunnustaa, että katteettomalla toivolla voi menettää henkensä. Tämän kaltainen toivo mitattiin Kurskin mutkassa  kenraali Zukovin johtamassa 70 000 panssarivaunun sodassa 1943, jos...