Ylen Perjantai ohjelma oli täyttä epätasaisuutta ja yksipuolisuuden tienviittoja. Kaivokset ovat syviä ja pimeitä sekä saattavat olla täynnä dollareita. Tätä juontaja Sean Rikcs ei paljoa noteerannut. Hän oli jo Tampereen takamaastossa Hervannassa päättänyt olla lappalaisten puolella. Tässä hänelle hyvänä aputyttönä toimi Rovaniemen vihreiden Riikka Karppinen, joka sanojensa mukaan on ollut tuntureiden ja luonnon koskemattomuuden puolella taaperosta alkaen. Tämä paikallinen Jeanne dArc osasi kuvata aapasuota todella aavaksi, jossa kasvaa tuhansia eri eliö lajeja ja maisemaksi, jossa etelän miestä ei saa näkyä. Aapasoiden luonnon aarteeseen ei saa koskea, kuin paikalliset ja ökyrikkaat Mersu miehet, kun käyvät, jos käyvät, tunturihotelliensa ulkopuolella. Lapin maa-alueet rajoitusten jälkeen on jaettu niin ovelasti, että aluetta saavat käyttää vain luvan saaneet ja Suomen kansalaiset, kunhan eivät huohotuksellaan  häiritse poroja, paikallisia kalastajia, tunturi- ja saarnamiehiä s...

Metsäkeskustelun ollessa kuumana EU-komissiosta tulevien määräysten takia, miten metsiä pitää hoitaa, maamme metsän omistajat ja niistä elantonsa saavat ovat korottaneet äänensä. Nyt ulkopuolisin silmin meininki on vähän sellainen, että metsien oksat kasvaisivat kultaa. Tämä on hiukan liioittelua, mutta kyllä ne seteletä ovat viskoneet säkeittäin metsä bisneksessä pyöriville, ja lisää myytävää kasvaa noin 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Valtiovalta on ajat sitten ymmärtänyt massamme kasvavan vihreän kullan arvon asettamalla yksityismetsien käytölle rajoituksia ja määräyksiä metsien hoidosta. Laiminlyönneistä saa sakkoja ja väärinkäytöksistä uhataan ehdollisella vankeudella. Metsän käytön valvonnan intensiivisyytä kuvaa hyvin eräs 1960-luvun tapaus. Tarkoituksena oli isoisäni kanssa kaataa pari tukkia ja närettä laituripuiksi.   Kotvan kuluttua metsäteitä pommi Tapion miehen sininen volkkari meitä kohti. (Muut ei siihen aikaan volkkareita saaneetkaan.) Kun oikaisimme selkämme ja su...

      Taloustutkimus Oy on siis tehnyt uuden kiistellyn Guggenheim museon vaikuttavuusselvityksen haastattelemalla noin 2000 brittiä ja eräiden muiden maiden kansalaisia. Suomen kansalaisten olisi ollut erittäin tärkeä tietää, miten haastateltavat valittiin ja mitä kysyttiin, koska se vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.      Olin aikoinani tekemässä vastaavan laista selvitystä Taasianjoen vesistöjärjestelyjen virkistyskäyttövaikutuksista. Luulen, että päämetodi käytännön sisältö ei ole muuttunut siitä Geggenheim päiviin.      Minulla oli vakiokysymykset Volkkarin lokerossa kierrellessäni joen taloja ja rantoja, jotka vielä silloin olivat kauniita kumpareineen, laitureineen ja verkkotelineineen. Kyselin tapaamiltani ihmisiltä, montako kertaa he käyvät uimassa, uistelemassa, soutelemassa, aurinko-otattamassa, jne. Jokaiselle virkistysmuodolle ja -keralle oli määritelty hinta, esimerkiksi yksi uintikerta arvotett...