Peter Druckersin opit Management By Objectives oli meidän konsulttien ohjenuora 1970-luvun alussa. Yritimme kyllä tuoda esiin leadershipin merkityksen, mutta huonolla menestyksellä.      On mieluisaa havaita, kuinka onnistuneesti   Krista Pahkin ja Hanna Poskiparta Helsingin Sanomien jutussaan toivat esiin tämän päivän ja tulevaisuudenkin johtamisen vaatimuksista ( https://www.hs.fi/ura/art-2000005892951.html ). Heidän mukaansa johtaja on sparraaja, jonka tärkein tehtävä on saada alaiset loistaan. Yksikkö tarvitsee toiminnalleen raamit ja yleistavoitteet, jotka ohjaavat jokaisen työtekijän toimintaa. Operatiivinen toiminta tapahtuu itseohjautuvuuden avulla. Esimiehen rooli tässä on toimia sparraajana ja saada alaiset loistamaan. Itsensä johtaminen on avainasemassa. Nämä kaikki ovat kannatettavia ajatuksia.      Tarkasteltaessa johtamisen kehittymistä ja kehittämistä 1960-luvulta tähän päivään saakka yhtenä pohjavirtana on säilynyt...

       Sipilän hallitus aloitti työnsä hyvin tavoitehakuisesti toistaen toinen tosilleen luottamuksen merkitystä. Normaalissa yritysympäristössä ja työyhteisössä tällainen tuntuisi hieman lapselliselta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tehostamiseksi ja sitoutumisen lisäämiseksi hallitus puursi pienen hetken ryhmätyötiloissa. Tämä oli kovin näennäisestä. Kannattaa kuitenkin huomata, että poliittinen johtaminen on kuitenkin erilaista kuin yritysjohtaminen. Poliittisen johtaminen juuret ovat lujasti kiinni äänestäjäkunnan vaatimuksissa ja heilahtelevissa, osin epärealistisissa toiveissa. Monimutkainen ja moniselitteinen kansa on yhtä aikaa arvaamaton ja pitkäjänteinen.   Se vaihtaa helposti mielipiteitään, mutta pysyy sinnikkäästi kiinni muutamassa keskeisissä vaatimuksessaan.   .