Siirry pääsisältöön

1343. Saavatko vanhemmat valita lastensa koulun


     Otsikolla ”Sivistyksen supermarketissa” oli kirjoitus päivän HS:n vieraskynäosiossa. Juttu vaikutti ensisilmäykseltä ammattipoliitikon kirjoitukselta. Mutta ei, asialla oli EK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Apunen. Osaamista ja ammattitaitoa on.

     Pääargumentti, joka myöhemmin muuttui monipolviseksi kerronnaksi, oli sijoitettu shoppailu sanan alle. ”Vasemmisto ja vihreät käyttävät ”shoppailua” aina silloin, kun ne haluavat kieltää ihmisiltä valinnanvapauden ja mielipiteen ilmaisun.”

     Apunen mainitsee aivan oikein, että ihmiset vertaavat laatua ja hintoja käydessään muiden muassa ruokakaupassa. ”Monien on pakko.”

     1970-luvulla kokoomuksen ankarasti vastustama maksuton peruskoulu on maailman kuulu. Silloin kun valtio tarjoaa maksutonta peruskoulua, valinnanvapaus kouluun ei ole itsesään selvyys, ruokakaupassa kyllä.

     On tutkitusti yhteiskunnan koulujärjestelmän ja viimekädessä koko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että koulussa on suurin piirtein alueen väestörakennetta vastaava oppilasaines. Jos sallitaan suuressa mitassa alueen sisällä oppilasaineksen valikoitumien hyviin ja huonoihin kouluihin, ”huonojen” oppilaiden menestymistä leikataan jo elämän alkupäästä.

     Sen verran solidaarisuutta itsekkäässä Suomessa pitää osoittaa, että valtion rahoittamalla järjestelmällä tuetaan kaikkia tasapuolisesti.  


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *