2136. Kustannus-höytylaskelmien kertoimissa piilee piru

     Kaikkeen toimintaan arkielämästä lähtien kuluu oikeiden valintojen eli päätösten tekeminen. Se auttaa kaikinpuolista selviytymistä mahdollisella parhaalla tavalla eri tilanteista. Joskus onnistuu, joskus vähemmin hyvin riippuen siitä, kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan.

    Tuhannen asukkaan Hailuoto saa72 miljoonaa euroa maksavan sillan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005457708.html). Laskelmien mukaa se maksaa itsensä takasin12 vuodessa eli sen pitäisi tuottaa yhteiskunnalle ja saarelaisille 6 miljoona euroa vuodessa. Kustannus- hyöty laskelmat on tehty varmaankin sekä hailuotolaisten että yhteiskunnan edut ja haitat huomioon ottaen.

     Laskelmissa yksinkertaisinta on rakennuskustannusten yksityiskohtainen selvittämien, mikä heittää 30 prosenttia yläkanttiin todellisista, koska hanke menee suurta helpommin läpi valtion budjetissa. Tämä on yleinen käytäntö j sääntö.

     Sillan hyöyksi on katsottu mm asukkaiden liikenteen, kaupan ja teollisuuden edut sekä kerrannaisvaikutukset seudun matkailuun ja virkistyskäyttöön ja investointipäätöksiin. Suurimmat haitat kohdistuvat ympäristövaikutuksiin ja lähimerialueen vesiliikenteeseen.

     Yhdeksi ongelmaksi muodostuu, miten eri hyötyjä ja haittoja arvotetaan ja miten tulevaisuuden eri hyödyt ja haitat muutetaan nykyarvoiksi, koska silloin ne voidaan käsitellä samanarvoisina riippumatta, milloin ne syntyvät.

     Eräänä keinona muuttamisessa nykyarvoiksi on soveltaa korkokorolle laskemista takaperin eli diskonttausta. Tässä on vaarana ajautua huteralle maaperälle, koska yhdenkin kustannus- tai hyötylajin kertoimen sadasosan muuttaminen voi heilauttaa laskelmat päinvastaiseksi. Suunnittelijat tietävät tämän pelatessaan kertoimilla hankkeen edullisiksi. Menettely ei kuitenkaan johda päätöksentekijöitä harhaan, koska kyse viime kädessä on poliittisesta harkinnasta, jossa reaaliset tosiseikat eivät juuri paina. Nyt harkinta on kääntynyt hailuotolaisille edulliseksi. Onneksi olkoon.

     Nyt Sipilä junaili sillan kotialueensa saarelle 72 miljoonalla eurolla. Viikkoa aiemmin Pekkarinen oli pannut paremmaksi junailemalla 140 miljoonaa euroa nelostien pohjoispään korjaamiseen (https://yle.fi/uutiset/3-9934481). Molemmat poliitikot tulevat selittämään, että hanke on ollut pitkään toivelistalla ja suunnittelun kohteena ja se on välttämätön investointikohde. Joka tapauksessa Hailuotoprojekti ja Nelostiehanke ovat loistavia verrattuna moniin yritystukiin, jotka vääristävät kilpailu ja menevät suoraan veronmaksajien lompakoista ties minne.