4125. Urotekoni yksityiskohtaiset selostukseni

Ihmisen tietoisuutta ja karaktääriä pohtineet tiedemiehet ovat tulleet muiden muassa siihen tulokseen, että ihmislapsi ja yleensä nuori ihminen on hyvin vastaanottavainen ja kyvykäs ottamaan ja tulkitsemaan ympäristöstä heijastelevia ja tulevia signaaleja omaksi parhaakseen ja tekemään johtopäätöksiä jo hyvin varhaisessa vaiheessa omaksi tai yhteisönsä eduksi, ja kääntöpuolena karttamaan tilanteita, jotka voivat johtaa hänen elämänsä tilanteen huonontumiseen. Tällainen reagointi tai reagoimatta jättäminen on paljon suurempi kysymys, kuin tekoälyn suoltamat algoritmiset ulostulot. Tästä seuraa, että epäkuranttiin seuraan joutunut tai pakotettu nuori pyrkii luovimaan esimurrosiän aivokapasiteetillaan ikävät tilanteet läpi ja parhaimmassa tapauksessa käytettävissä olevalla tiedoillaan ja taidoillaan minimoimaan turhat ulkopuoliset kontaktit.  Se voi johtaa eristäytymiseen, mutta se voi olla parempi vaihtoehto, kuin yrittää pyristetyllä olla mukana epämukavassa tai jopa vihamielisessä seurassa.

Itse jouduin 8-12- vuotiaana ratkomaan viikoittain, millaisen henkisen ja aineellisen aparaatin läpi oli tarkoituksenmukaista elää se viikko läpi. Vaihtoehdot oivat toki rajalliset, mutta vaihtoehtojen välillä oli kuitenkin suuria eroja. Vaihtoehtoja olivat elää toisen vainoharhaiset isoisän huushollissa, toinen oli meneminen toisen isoisäni taloon, jossa ruokia oli juuri ja juuri sen verran, etten laihtunut minimiin,  kolmantena oli vainoharhaisen isosiän uuden mökkiasunnon vintitille muuttaminen yöpakkasten hääriessä ympärilläni, neljäntenä oli hankittuani painonnostolla voimaa mennä paremman isoisäni uudelle lämpimälle puolelle, kuin mitään ei oli tapahtunut, viidentenä muutin Posti ja Telen autotallin takahuoneen äidin toimiessa takapiruna. Tässä vaihtoehdossa oli se huonopuoli, että vuokraisäntä oi jatkuvasti valmiina kurittamaan minua, mutta painojen nostamiseni oli nyt minun puolellani.

Minulla ei ole mitään aavistustakaan, onko nämä lapsuuteni kokemukset vaikuttaneet minun kehitykseeni mitenkään.