1636. Soininvaaran ja elinkeinoelämän keskusliiton työajan lyhentämiset

     Entinen kansaedustaja ja  Helsingin kaupungin valtuuston nykyinen jäsen Osmo Soininvaara hämmentää Uuden Suomen verkkolehdessä 7.8. keskustelua työajan pidentämisestä.

     Kun lähietäisyydeltä katsoo Soininvaaran kannaottoja, saattaa olla, että mies taitavana poliitikkona vain pelmuuttelee tahallaan sumua vaikeasti hahmottuvan asian ympärillä.  Hänen imagoonsa kuuluu käyttää luontevasti asiantuntijavaltaa, tuosta vain lonkalta rutiininomaisen yhteiskuntasopimuksen pikku ongelmassa. No, ehkä hän ojentaa vakavissaan auttavan kätensä ja hyvää tarkoittavat mielipiteensä neuvottelijoiden avuksi.

     Epävarmuuden lisääminen, kun epätotuuttakaan ei voi enempää viljellä, on joka tapauksessa oiva keino saada vastustajien rivejä hajalle.

     Soininvaara tuo hieman oudosti esille sen, että henkilön luovan työn yhtäjaksoinen tehokas kesto päivässä on vain neljä tuntia. Muiden muassa tästä syystä hänen mieletään työajan pidentäminen voi johtaa vain lisääntvään tehottmuuten. Neljän tunnin sääntö pitää paikkansa, mutta  ankaran aivotyön jälkeen yleensä on tehtävä kaikenlaista pikku sälää, joka on kaavittava pois alta.  Sälän tekeminen myös saattaa palvella meneillään olevaa luovaa prosessia.

     Suurin ongelma Soininvaaralla luovan työn esille nostamisessa tässä yhteydessä on hänen tarkoittamansa kuukausipalkkaisen luovien työtekijöiden työtuntien  pieni osuus kaikkien työtekijöiden työtunneista. Tämä osuus lienee alle kymmen prosenttia. Työajan pidentämisellä tai lyhentämisellä Soininvaaran tarkoittamassa luovassa työssä ei tästä syytä olekaan suurta merkitystä organisaatioiden ja yritysten aikaan saannoksien kannalta.

      Jos jätetään tarkastelusta pois järjestelmään kuuluvat sairaspäivät, lastenhoitovapaat, jne, päänäkökulman pitäisi olla: mitä yritys tai organisaatio työajan pidentämisestä hyötyy.

     Jos tehdas tekee saranoita, muttereita ja liittimiä ja kysyntää on, mutta se vaihtelee, pidennetty työaika yhdistettynä työaikapankkiin, on hyvä ratkaisu. Konsulttitoimistoon pätee samankaltainen ratkaisu täydennettynä etätyöllä. Kummassakin esimerkissä työajan pidentäminen voi johtaa alkuhaparointien jälkeen irtisanomisiin.

     Hallintovirastossa tilanteet ovat hyvin erilaisia ja jopa arvaamattomia.  Joku virasto on vuosien mittaan saattanut joutua ankarien säästöjen kohteeksi. Tällöin työajan pidennys tuo ehdottoman tarpeellista lisäkapasiteettia. Joissain suurissa vuoisikymmeniä passiivisina notkuneissa hallintoyksiköissä henkilöstösäästöt voivat olla jopa satoja henkilötyövuosia.