1658. Bismarckia Natolla ja Juustilla

     Historiaan taaksepäin ei yleensä kannata katsoa, sillä harva sinne on menossa hankkimaan energisiä uusia polkuja tai avauksia kuljettavaksi.

     Tätä neuvoa ei pidä ottaa kovin tosissaan. Muiden muassa Jukka Tarkka on uusimmassa kirjassan pohtinut Suomen natoon liittymistä ja Suomen hukattua kultareunaista aikaikkunaa 1990-alussa, jolloin ikkuna oli ollut apposellaan natoon. Ahtisaari ja Halonen saivat Tarkalta kyytiä mahdollisuuden hukkaamisesta.

     Tähän voidaan sanoa, että soso, soso tohtori.

     Tarkka, jos kukaan tietää, kuinka epävarmoja ja hetkeen sidottuja tällaiset rynnistykset ovat. Suomi katsoi sisällissodan jälkeen 1920-luvulla, että sillä oli mahdollisuuksia ottaa NL:n Aunuksesta maa-alueita omakseen. Kaikki Suomen värkkäämät historian häämyyn peittyneet Aunuksen retket epäonnistuvat epärealistisina.

     Jos onnistuneita ja monilla tavin toistaan poikkeavia maa-alueiden valloituksia halutaan tarkastella, niitä löytyy muiden muassa Otto von Bismarckilta. Jos Ranskan valloitus jätetään pois, Otto houkutteli, uhkaili, lahjoi ja teki taloudellisia elementtejä sisältäviä kauppoja ja naimakauppoja Preussin kasvattamiseksi Saksan valtioksi. Naimakauppojen järjestämisessä hänen suuri liittolaisensa oli Englannin riittoisa kuningatar Victoria, jolla oli jälkeläisiä Abertinsa kanssa kymmeniä ympäri Eurooppaa.

     Kuka nyt pelaa Bismarckia Suomen natojäsenyydellä? Tai pitäisikö kysyä, että ketkä pelaavat. Aloitettaessa helpommasta päästä entinen puolustusministeri Haglund ainakin pelaa. Ei ole kuin aihetodistuksia, mutta tästä peliriippuvuudesta hän ei pääse eroon. Ties vaikka hän laillisuuden rajoissa konsultoi Ruotsin porvaripuolueita. Ruotsidemokraatit ovat kantona kaskessa. Joka tapauksessa Ruotsi näyttää kääntyvän nato kannalle.

     Presidentti Niinistö erikseen kommentoi, ettei hänellä ole mitään tekemistä Juustin nimittämisessä PLM:n kansliapäälliköksi. Uskokoon, ken haluaa. Juustin vahvuus on sotakaluston hankinnat. Sotapäälliköitä meillä riittää, mutta on tiukalla, että meillä olisi oikeita aseita oikeat määrät. Presidentti Niinistö on useaan kertaan korostanut EU:n yhteisen puolustusvalmiuden kehittämistä ja  sen osana yhteishankintoja.

     Jos Ruotsi liittyy natoon, maa ei meille siitä välttämättä etukäteen ilmoittele. Millä tiedotusstrategialla tahansa läntinen naapurimme liittyy natoon, Suomi tarvitsee Bismarckin tason taitoja uuteen puolustustilaan asemoitumisessa ja varustautumisessa.

     Toivottavasti HS:n Tarkan kirjan arvostelun siinä kohtaa ei ole mitään perää, jossa luodaan välähdyksenomainen illuusio Suomen ja Ukrainan käyttämisestä vaihtonappuloina Euroopan tilan stabilisoimisessa. Väite kuulu sarjaan: Kaupungilla puhutaan.