1663. Pakkolait ja talousguru Stiglitz

     Professori J. Stiglitz luki taas kerran madonluvut kuripolitiikkaa harjoittaville Suomen kaltaisille maille. Erityisen höykytyksen koki kokoomuksen Juhana Vartiaisen työntarjonnan lisäämisen politiikka. Tätähän hallitus nyt ajaa pakkolailla, pätkätöillä, työttömyysturvan heikentämisillä ja jo solmuun menneellä päivähoito-oikeuden heikennyksillä.

     Työntarjonnan lisääminen tuntuu hölmöläisten hommalta tilanteessa, jossa maassa on 400 tuhatta työtöntä ja maahan tulee joka päivää satoja työkykyisä pakolaisia.

     Professorin mukaan hallituksen pitää ennen kaikkea pitää huolta bruttokansantuotteen ja ihmisten hyvinvoinnin kasvattamisesta ja toissijaisesti velan hoidosta. Eihän valtio ole velanhoitoa varten.

     Se että luottoluokittaja juuri säilytti maamme luottokelpoisuuden nykyisellään, kertoo tämän olleen Stiglitzin linjoilla.  Kuvaavaa on myös, että valtiovarainministeriön asiantuntijat päivittelevät sokean Reetakin näkevän, että luokitusta pitäisi laskea.

     Stiglitzkin kaipasi Nokian tilalle innovatiivista vientienergistä yritystoimintaa.

     Hallituksen esittämä ja tukema biotalouden ja digitalisoinnin kehittäminen on vailla sisältöä ja innostusta.

     Meidän pitäisi tarttua siihen mitä meillä jo on eikä kehitellä ideaa jostain suuresta pamauksesta, joka on tietenkin tervetullut.

     Miellä on elektroniikan, digitalisaation ja pelialan sekä näiden komponentteihin liittyvää osaamista. Myös lääketieteen ja kemia osaamista on. Tämä muodostaa keksijälle valtavan aarrearkun, josta osaavalla ja taitavalla poiminnalla voi rakentaa itse aineksia lisäämällä uusia innovatiivisia tuotteita.

     Ei kannata pelästyä, jos joku aarrearkun konsepti on jo keksitty, koska siihen voi listä tai sitä voi parantaa, kunhan noudattaa samalla järkevää patentointistrategiaa. PRH:n patenttidataan perehtyminen tässä yhteydessä lyödään usein laimin.

     Toinen innovaatiolinja on pitkäjänteisellä tutkimuksella kehittää edistyksellinen tuote tapaan ala  A.I. Virtanen, AIV-rehu.

Eli miksi kettu on viisaampi kuin siili? Siksi, että siili osaa vain yhden suuren tempun, mutta kettu useita pieniä.  Valitkaamme kettulinja.