Siirry pääsisältöön

1664. Hallitus tuli istumaan ay-väen penkille


     Kuuluisa Janten laki sanoo.  - Älä luule, että olet jotain. Joku filosofi huomautti aikoinaan, että Janten laissa voi muhia diktatuurin siemen.

     Janten lain sovellutuksesta tulee kyllä mieleen Sipilän yksi johtamismetodi. Tätä kuvaa hyvin se, että aluksi Sipilä kertoi, mitä hallitus tekee, myöhemmin mitä hallitus ja hän tekevät, ja nyt mitä hän tekee.

     SAK:n työvaliokunta on juuri linjannut, että viiden prosentin tuottavuusloikan tavoite ei käy, neuvotteluissa pitää tarkastella hallituksen tarjoamaa suurempaa keinovalikoimaa ja kahden viikon aikataulu on liian kireä. EK on tämän Häkämiehen suulla torpannut.

     Tietenkään Suomessa ei olla diktatuurin tiellä, mutta kiistämättä sanallinen judo on käynnissä pakkolaeissa hallituksen ja EK:n linjan sekä SAK:n kannanottojen välillä.

     Mitä todennäköisin vaihtoehto on, että edessä on EK:n ja SAK:n jonkin asteinen välienselvittely, jossa hallitus tarjoaa taustatukea EK:lle. Oikeastaan asiat ovat tähän asti menneet niin päin, että EK on tarkkaillut hallituksen suojassa, miten ay-siivelle käy.

     On vaikeaa sanoa, miksi työnantajat ja ammattiyhdistysliike juuri nyt ottaisivat tavallista rajummin yhteen. Onhan tilanne huono sekä taloudessa että maahanmuutossa. Ehkä on käynyt vain, kuten nyt maahanmuuton ryntäyksessä, että pieniä saamaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä aktivoituu runsaasti yhtä aikaa.

     Toinen syy voi olla, että ammattiyhdistysliikettä on moitittu ja jopa haukuttu yhteiskuntakehitystä jarruttavana voimana, jäänteenä menneiltä ajoilta. Ay-siipi ei ole pystynyt uudistumaan. Tähän voidaan sanoa, että niin ovat monet muutkin instituutiot ankkuroituneet juurilleen, ei vähiten puoluelaitos, joka junnaa samoilla puolueohjelmillaan.

     Puolueet eivät vastaa muuttuvien ja kehittyvien yhteiskuntaryhmien aatemaailmoja ja tarpeita. Tätä epätasapainoa kuvaa tosia asia, että vasemmistoliiton ja demareiden yhteinen kannatus on alle 30 prosenttia, mutta samalla apriori on totta, että reilusti yli 30 prosenttia vastustaa pakkolakeja. Puoluekenttä ei vastaa kansalaisten jakautumista keskeisten arvojensa perusteella eikä sitä, mitä he eniten odottavat poliittiselta järjestelmältä. Nyt olisi Sveitsin tapaan kansaäänestys pakkolaista paikallaan.

     Tässä kohdassa täytyy myöntää, että oman huonouden torjuminen muiden huonoudella kyllä ontuu.

     Kolmas osasyy ehkä on suomalaisessa tapakulttuurissa. Omalle reviirille tulleita katsotaan karsaasti. Se mikä katsotaan omaksi reviiriksi, voi joskus ulkomaalaisen silmin näyttää kummalliselta. Jos esimerkiksi bussissa on istuinrivi vapaana, katsotaan oudoksuen viereen istujaa. Hallitus tuli istumaan ay-väen penkille.

     Neljäntenä tekijänä välien kiristymiseen saattaa olla kuuluisa momentum. Kokematon SSS-kolmikko näkee nyt ainutlaatuisen hetken korjata kilpailukykyä ja samalla maan taloutta muiden puolueiden istuessa opposition penkillä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *