Siirry pääsisältöön

1651. Miksi Tanssitalo Helsinkiin


     Päivän HS:n mukaan Helsingin kärkipoliitikot kannattavat Tanssitalon rakentamista. Aikoinaan presidentti Halosen sisäministeriön kansliapäälliköksi demarien mandaatilta nimittämä ap. johtaja Ritva Viljanen on vastustavalla kannalla. Hänen pitkä polveileva virkamiesvastauksensa HS:ssä tanssitalokysymykseen muistuttaa tyypillisen poliitikon sanailua. Nyt Viljaselta tarvitaan samanlaista päättäväisyyttä tanssitalon puolesta, mitä hän osoitti 1990-luvun alussa, kun hän sai valtion tunnustuksen läänien lakkauttamisen hyväksi tehdystä työstä.

      Tanssi on ihmisen vanhimpia tunteiden esittämistapoja, joka sytytti koko yhteisössä polttavia mielialoja ja väkeviä sielun purkauksia. Taiteellisen ilmaisuvoimansa ja antinsa lisäksi tanssi kehittää koko kehon fysiikka, koordinaatiota, liikeratojen hallintaa. Se voi olla myös voimakas itseilmaisun ja terapeuttisen kokemuksen keino. Tänä päivänä tanssin esittäjien ja harrastajien joukko ulottuu huippuartisteista ja lavatanssijoihin.

     Julkishallinnollisen investointien ratkaisujen tapahtuessa päättävien politiikkojen mielin kautta päätöksiksi heidän olisi syytä ryhdistäytyä Guggenheimistä irtisanoutumiseksi. Guggenheimin sisältyy runsaasti epäselviä, ristiriitaisia ja riskinalaisia piirteitä.

     Sen sijaan Tanssitalon tarve on kiistaton, rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiön tuen ansiosta hyvällä tasolla, ja se kohottaa Helsingin ja koko maan kulttuuriluonnetta ja -myönteisyyttä.

     Kokonaisuudessaan hanke on selkeä vailla ulkopuolista hämäryyttä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *