Siirry pääsisältöön

1650. Kymmenen pientä sote-poikaa


     Talouselämässä nro 29 oli hyvä artikkeli yksityisten terveysfirmojen rynnistyksestä markkinoille julkisen sektorin kurjistumisen ja sote-sotkujen jatkuessa. Artikkelissaesiintyvät terveysyritysten pomot rehellisesti tunnustivat, että asiakkaita riittää. Työterveyshuolto ja vapaaehtoiset sairausvakuutukset suorastaan työntävät potilaita sisään ja varakkaat menevät sinne, mihin tarve kulloinkin edellyttää. Uusia vakuutusinnovaatiota odotellaan.

     Terveyspomojen vakuuttelut kilpailun tuomasta kustannusten alentumisesta, työtapojen virtaviivaistamisesta ja prosessitehokkuuden noususta ovat varmaankin totta, mutta heidän väitettä laadun parantumisesta ei kannata heti niellä. Joka tapauksessa julkisen sektorin terveysasemilla on syytä ottaa mallia yksityissektorin hyvistä käytännöistä, kuten Espoossa on tehty.

     Yksityissektorin ryntäykseen maamme terveysmarkkinoille sisältyy suuri haaste. Miten varmennetaan, että terveydenhoito tapahtuu koko maan tasolla parhaita hoitostrategioita ja -menetelmiä noudattaen ja miten seurataan vaikutuksia, laatua ja kustannuksia, siis koko maan tasolla? Yksityissektorin tietojärjestelmien yhteensopimattomuus julkisiin on tässä pienimpiä ongelmia, etenkin kun julkisetkin ovat yhteen sopimattomia toisiinsa.

     Samassa lehden numerossa oli prof. Hiilamon ehdotus soten rahoituksesta. Kyllä alkoi puistatuttaa kunnallisen itsehallinnon pyhyys. On vanha tieto, että se liitelee terveydenhoidon potilaiden pään yllä puolella, mutta uutta oli se, ettei kuntien ole pakko laskea veroäyrin hintaa, vaikka valtio rahoittaisi terveyspalvelut.

    On paikallaan vielä toistaa erään asiantuntijan terveysbisnestä koskevia havaintoja:
”Terveydenhoito ei ole palveluala. Siinä ei pelitä profit motive. Sen keskeinen laadun tekijä on vaikuttavuus, ei asiakastyytyväisyys. Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjäteistä evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.” (professori Martti Kekomäki 14.7.214)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *