Siirry pääsisältöön


2114. Vanhempien ja isovanhempien lastensa tukeminen

     Suomessa on sata tuhatta puutteessa elävää lasta ja kaksi sataa tuhatta köyhää nuorta. Valtion menoleikkuri on entisestään pahentanut heidän tilannettaan. Onneksi moni vanhempi ja isovanhempi tukee näitä ahdingossa olevia kykyjensä mukaan rahallisesti, asunnon tarjoamisilla ja ruokakaseilla, koulumaksuilla, terveydenhoitomaksuilla ja vaateostoksilla.
     Perintöoikeuden professori Kangas toistaa säännöllisin väliajoin mediassa, ettei vanhusten tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan heidän tulee käyttää se omaan kulutukseen elinaikanaan. Viimeisen sarakkeen, sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa ennen kuolemaa (http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/).
     Kankaan päässä näyttää hyrisevän niin somasti minä-minä- periaatetta: kaikki mitä olen vanhemmiltani saanut, itselleni heiltä kerjännyt ja onnistunut hankkimaan, se on vain minua varten.
     Humanistisen käsityksen mukaan (mm.Yrjö Larmola)  olemme vastuussa vauvoistamme ja lapsukaisistamme täydellisesti. Vaikeina aikoina vanhemmat avustavat aikuislapsiaan kylyjensä mukaan, jos tarvetta on. Larmolan käsitys vastaa suurimman osan suomalaisten ajatuksenkulkua.
     Kankaan ajatteluun saattaa sisältyä ahdingossa olevien lasten kannalta uhkaavia piirteitä vanhojen ihmisten myydessä perintötilansa ja muuttaessa sen jälkeen itse etelän maille. Se on heidän oikeutensa. Tällöin kuitenkin moni aikuinen lapsi ja lapsenlapsi voi joutua pinteeseen ja jäädä kouluttamatta osan kulutuksesta ja pääomista siirtyessä ulkomaille.
     Käytännön tapaukset osoittavat, että monessa sukuhaarassa varallisuutta on siirtynyt sukupolvelta toiselle tarjoten mahdollisuuksia ja tuottaen hyötyä jo sadoille jälkeläisille sekä työntekijöille. Tämä on eteenkin nyt ajankohtaista nuorten pelätessä eläkkeidensä puolesta.
     Kankaan teoriaa voidaan testata pienellä tosi tapauksessa. Vanhuksilla on mukava tilava kesäasunto, jossa he eivät enää juuri vietä aikaansa. Sukuhaarassa on sovittu, että se on lasten ja lastenlasten käytössä, kunhan osallistuvat kukin tavallaan asunnon pieniin kunnossapitopuuhiin. Vanhukset maksavat suurimmat investoinnit. Kyynikko voisi sanoa, että riitojahan tästä vain tulee. Ei ole tullut.  On tullut vain normaalit säpinät, jotka vian lisäävät suvun tervettä kiinteyttä. Kankaan oppien mukaan kesäasunto pitää myydä pois.




  




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *