2117. Hallituksen kolmipyörä kaatuu

     Aristoteleen käyttämää termiä käännepisteestä, peripetia on useilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla vaikeaa tunnistaa, vaikka on ollut itse mukana prosessissa, ehkä juuri siksi. Nyt kuitenkin yhteiskunnan tarkkailijat ja analysoija ovat yleistyneet ja menetelmät keittynet siinä määrin, että varhaisten käännepisteiden havaitsemisesta on tullut varteenotettava ennakointimetodi.
      Jussi Halla-Ahon valitseminen perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja siitä seurannut hallituksen omituinen jatkaminen työssään oli merkittävä vaihe, ellei jopa käännepiste, jossa hallitustyö muuttui varovaiseksi ja poliittisilta linjauksiltaan vaisuksi. Jopa retoriikkakin yskähteli ja yskähtelee. Paavo Rautio käsitteli takertumista hallitusohjelmaan hyvin pääkirjoitusjutussaan (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005395155.html).
     Samanaikaisesti alkaa yhtä suuremmalle joukolle eturyhmien juuritasoille, kuntien virkamiehille, yrityksille ja kansalaisille selvitä, mitä maakuntahallintoon siirtyminen ja sosiaali-ja terveyspalvelujen siirtäminen niille käytännössä merkitsee. Kunnat menettävät tasettaan epäsymmetrisesti: velat jäävät ja tulot pienenevät, minkä takia niiden asemaa rahoitusmarkkinoilla heikkenee. Kunnan juuri lainrahalla rakennettu sairaalla saattaa siirtyä maakunnalle maksutta velan jäädessä kunnalle.

Kaupunkipolitiikan laiminlyönti alkaa nyt kostautua maakuntahankkeelle, jonka suosiota ei lisää myöskään se, että hallitus on ollut vaiti kuin kivi kiihtyvästä kaupungistumisesta. Tämä näkyy mm. C21-kokouksen julkilausumassa. Kaupungit haluaavat olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja pitää käsissään tätä koskevat langat kuten työvoimapolitiikan ja -palvelut, kaavoituksen, siis kasvutekijät.

    Nyt alkaa myös konkretisoitua, mitä ongelmia tuottaa se, kun kiinteistöt pitäisi pystyä järkevästi siirtämään maakunnan taseisiin. Jokainen kunta ja kiinteistö on erilainen taserakenteeltaan. Miten tasaukset hoidetaan?

     Valtio alkaa ainakin aluksi rahoittaa maakuntia. Tämä on valtava tulon siirto kunnilta maakunnille ja puhumattakaan kaupungeista maakunnille. Kun rahaa siirretään, siirretään myös valtaa. Miten varmistetaan, ettei maakunta nappaa kuntien kilpailukykytehtävistä terveydenhoitoon.

     Kikiy-sopimuksesta julkissektorin työntekijät on hyvin kiukuissaan, koska nyt on paljastunut sen epäoikeudenmukaisuus heille.

     EU-politiikka on saamatonta ja odottelevaa. Maahanmuuttoa voi kohdata valtava shokkiaalto.

     Edellä kuvattu on vain jäävuoren huippua ratkaisemattomista ongelmista ja blanco paperi ongelmista, joista ei edes nyt tunnisteta, mutta joita varmasti tulevat eteen.

     Yhä selvempi on, että uudistus kaatuu toiselle kyljelle maakuntien jäädessä veden alle. Ei olekaan kumma, kun alussa ihmemieheltä vaikuttanut Sipilä näyttää epävarmalta ja neuvottomalta. Nyt, jos milloin hallituksen johtaminen kaipaa todella dynaamista johtajaa. Tähän Sipilä toteaa vain, että nyt on hyvä olla, kun kaikki leikkaukset on jo tehty. Ainakin 15,8 % on kelvoton kannatusluku ja sen pitäisi inspiroida hyvästä olosta epämukavuusalueelle. Sipilä myönsi YLE Ykkösaamuohjelmassa 7.10.2017, että häntä pidetään oman edun tavoittelija, mutta hän on valmis jatkamaan keskustan johdossa.

    Kokoomuksen pitää kaataa hallitus. Uusi hallitus voidaan muodostaa kokoomuksesta, demareista, vihreistä, RKP ja kristillisistä. Näiden puolueiden ei kannata pelätä seuraavia puolentoista vuoden päästä käytäviä eduskuntavaaleja, koska vaaliväittelyissä virheistä voidaan syyttä Sipilän kokemattomuutta.

     Jos mainittu uusi hallitusta ei synny, niin uudet vaalit.