Sotiemme jälkeen maamme kasvot olivat kuin ansioluettelo. Nyt kun
maa on rakennettu, olemme kuin uninen ja kuivettunut seurakunta, vain valitus
on jäänyt.
Sillä aikaa kun maan eliitti etsii suuntaa luovuudelleen kesän Suomi-Areenoissa, osa kansasta istuu passiivisena kuka missäkin näpläämässä digilaitteitaan. Toiselle osalle kansasta tämäkään ei riitä. Jos muuta ei ole, musiikin pitää olla kovempaa ja nopeampaa ja maalausten suurempia.
Näiden höyryjen päälle on muotoutumissa yhä ikävämpi Suomi-kuva. Tuntuu kuin Ollilan kuuden vuoden takaisesta brändityöryhmän raportista ei ole muuta jäljellä kuin öiset muistot.
Kansainväliset taloustieteilijät ja-lehdet ovat nostaneet Suomeen tikun nokkaan esimerkkinä huonosti hoidetusta taloudesta. Sitä ei levennä se, vaikka kuinka olisimme yksi maailman vähiten korruptoituneista valtiota, että olemme harhojemme vallassa. Koulutuksen ja tieteen voimaan emme enää usko, vaan leikkaamme siitä miljarditolkulla. Insinöörivetoisen hallituksen sivistyskäsitys ei ole paras mahdollinen.
Jostain syytä olemme kuin iilimadot Saksan rinnalla vaatimassa kurikuuria euromaille ja etenkin Kreikalle. Maailman valtuutta rahastoakin alkaa hävettää Suomen julmuus. Jos brexitin jälkeen riipumme Saksan helmoissa, olemme kohta Moskovan porteilla 1970-luvun kauppasuhteidemme palauttamista vaatimassa.
Kehitysavusta leikkaamme kevyesti kuin leivon siipi 300 miljoona euroa ja sanomme perään, että köyhyys ja hätä ovat tarpeeksi vähentyneet maailmasta ja maailmankaupan vapauttaminen pitää lopusta kyllä huolen.
Sillä aikaa kun maan eliitti etsii suuntaa luovuudelleen kesän Suomi-Areenoissa, osa kansasta istuu passiivisena kuka missäkin näpläämässä digilaitteitaan. Toiselle osalle kansasta tämäkään ei riitä. Jos muuta ei ole, musiikin pitää olla kovempaa ja nopeampaa ja maalausten suurempia.
Näiden höyryjen päälle on muotoutumissa yhä ikävämpi Suomi-kuva. Tuntuu kuin Ollilan kuuden vuoden takaisesta brändityöryhmän raportista ei ole muuta jäljellä kuin öiset muistot.
Kansainväliset taloustieteilijät ja-lehdet ovat nostaneet Suomeen tikun nokkaan esimerkkinä huonosti hoidetusta taloudesta. Sitä ei levennä se, vaikka kuinka olisimme yksi maailman vähiten korruptoituneista valtiota, että olemme harhojemme vallassa. Koulutuksen ja tieteen voimaan emme enää usko, vaan leikkaamme siitä miljarditolkulla. Insinöörivetoisen hallituksen sivistyskäsitys ei ole paras mahdollinen.
Jostain syytä olemme kuin iilimadot Saksan rinnalla vaatimassa kurikuuria euromaille ja etenkin Kreikalle. Maailman valtuutta rahastoakin alkaa hävettää Suomen julmuus. Jos brexitin jälkeen riipumme Saksan helmoissa, olemme kohta Moskovan porteilla 1970-luvun kauppasuhteidemme palauttamista vaatimassa.
Kehitysavusta leikkaamme kevyesti kuin leivon siipi 300 miljoona euroa ja sanomme perään, että köyhyys ja hätä ovat tarpeeksi vähentyneet maailmasta ja maailmankaupan vapauttaminen pitää lopusta kyllä huolen.
Kommentit
Lähetä kommentti