1929. Tulevien Sote yhtiöiden avoimuus samaa luokkaa kuin Länsimetro Oy:ssä

      Terveysreformin kannalta länsimetroskandaali oli tervetullut muistutus siitä, mitä seuraa, kun julkista toimintaa yhtiöitetään. Tietoja tippuu vain siitä määrin, kuin osakeyhtiölaki edellyttää. Ei yhtään enemmän, paitsi silloin kun menee hyvin. Tiedonkulun syviä ongelmia jo kahden yhtiön väillä kuvaa HSL Oy:n luulot, että hankkeella menee hyvin, vaikka oltiin menossa kohti fiaskoa. Etukäteismainonta oli raflaavaa ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1465876893839?ref=hs-b-paakirjoitukset-5).
     Edellisen kanssa samalla HS:n pääkirjoitusaukeamalla oli Hanna Moilasen vieraskynäkirjoitus (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1465877057784?ref=hs-b-paakirjoitukset-7) yhteiskunnallisen yritysten sopivuudesta palvelutuottajaksi. Moilasen mukaan ne sopivat hyvin tähän tarkoitukseen.
     Yhteiskunnallinen yritys näyttäisi siis ratkaisevan sote-yhtiöiden avoimuusongelmat. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä lainsäädäntö ei tunne yhteiskunnallisia yhtiöitä. On vain osakeyhtiölaki. Vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteiskunnallisen yrityksen merkki on kannatettavaa, mutta se ei ole lain tasolla velvoittavaa.

     Sote-yhtiöiden avoimuuden lisäämistä todennäköisesti tullaan ratkaisemaan erillisillä sopimuksilla. Tämä olisi taas yksi lisää jo tiedossa olevan byrokratiaan ja silloinkin liikesalaisuuteen vetoaminen saattaa jyrätä sopimusten yli.