Orlandon
verilöyly nosti taas kerran esille USA:n käsiaseiden suuren määrän ja siitä
käytävän keskustelun. Jokamiehen
asestautumisella on pitkät perinteet, joita yllä pitää voimansa tunnoissa oleva
1,5 miljoonapäinen kivääriliitto. Se omaa poliittista valtaa etenkin
presidentin vaaleissa.
Käsiaseiden määrästä antaa hyvän kuvan vertailutilastoa: maan väkilukua on 4,3 prosenttia maapallon väkiluvusta, mutta aseiden määrä on 48 prosenttia käsiaseiden määrästä. Aseiden määrästä ja pitkälle viritetystä itsepuolustusoikeudesta seuraa kymmeniä tuhansia tappoja ja murhia vuosittain, mihin maa vastaa kovalla kriminaalipolitiikalla. Suomessa tappoja ja murhia tehdään noin sata vuosittain.
USA:ssa on viisi miljoona vankia, mikä on 1,6 prosenttia väestöstä. Suomessa vastaa luku on 0.07 prosenttia. Ehdonalaisvalvonnassa maassa on noin neljä miljoona ihmistä Suomen vastaavan luvun ollessa noin 2000.
Yhdysvaltain on pakko pitää rangaistukset mahdottoman ankarina, sillä muutoin vankiluku kolminkertaistuisi. 20-30 vuoden tuomiot eivät ole harvinaista, esimerkiksi huumerikoksista ja murhista lähes poikkeuksetta tulee elinkautinen.
Tutkitusti pitkillä vankeusrangaistuksilla ei ole juuri mitään ennalta ehkäisevää vaikutusta. USA:n kaduilla pyörii päivittäin noin 20 miljoona ihmistä, jota voivat ilman mitään näkyvää syytä tehdä vakavan rikoksen. Suomessa tämä luku on muutama kymmen.
USA on ratkaissut korkean vankiluvun ylläpitämisen markkinatalouden ja kriminaalipolitiikan yhdistämisellä. Ne ovat loppujen lopuksi samaa koneistoa. Suuri osa rikosseuraamusjärjestelmän eri toimijoista on markkinatalouden osia, jotka yrittävät pitää 30-40 miljoona potentiaalista rikoksentekijää joka päiviä pois rikollisuudesta.
Maaperä terrorismin soluttautumiselle tällaiseen avoimeen ja aseita täynnä olevaan yhteiskuntaan on otollinen. Tilanteessa, jossa kansalaiset ovat asestautuneet, mihin yhteiskunta vastaa kovilla otteilla, on kierre, josta ei ole helppo päästä ulos.
Todennäköisesti presidentin vaalien yllyttämänä maa kiristää kontrolliaan entisestäänkin vähääkin epäilyttävistä kohteista ja ilmiöistä tavallisten ihmisten siinä sivussa joutuessa viranomaisen kouran alle.
Käsiaseiden määrästä antaa hyvän kuvan vertailutilastoa: maan väkilukua on 4,3 prosenttia maapallon väkiluvusta, mutta aseiden määrä on 48 prosenttia käsiaseiden määrästä. Aseiden määrästä ja pitkälle viritetystä itsepuolustusoikeudesta seuraa kymmeniä tuhansia tappoja ja murhia vuosittain, mihin maa vastaa kovalla kriminaalipolitiikalla. Suomessa tappoja ja murhia tehdään noin sata vuosittain.
USA:ssa on viisi miljoona vankia, mikä on 1,6 prosenttia väestöstä. Suomessa vastaa luku on 0.07 prosenttia. Ehdonalaisvalvonnassa maassa on noin neljä miljoona ihmistä Suomen vastaavan luvun ollessa noin 2000.
Yhdysvaltain on pakko pitää rangaistukset mahdottoman ankarina, sillä muutoin vankiluku kolminkertaistuisi. 20-30 vuoden tuomiot eivät ole harvinaista, esimerkiksi huumerikoksista ja murhista lähes poikkeuksetta tulee elinkautinen.
Tutkitusti pitkillä vankeusrangaistuksilla ei ole juuri mitään ennalta ehkäisevää vaikutusta. USA:n kaduilla pyörii päivittäin noin 20 miljoona ihmistä, jota voivat ilman mitään näkyvää syytä tehdä vakavan rikoksen. Suomessa tämä luku on muutama kymmen.
USA on ratkaissut korkean vankiluvun ylläpitämisen markkinatalouden ja kriminaalipolitiikan yhdistämisellä. Ne ovat loppujen lopuksi samaa koneistoa. Suuri osa rikosseuraamusjärjestelmän eri toimijoista on markkinatalouden osia, jotka yrittävät pitää 30-40 miljoona potentiaalista rikoksentekijää joka päiviä pois rikollisuudesta.
Maaperä terrorismin soluttautumiselle tällaiseen avoimeen ja aseita täynnä olevaan yhteiskuntaan on otollinen. Tilanteessa, jossa kansalaiset ovat asestautuneet, mihin yhteiskunta vastaa kovilla otteilla, on kierre, josta ei ole helppo päästä ulos.
Todennäköisesti presidentin vaalien yllyttämänä maa kiristää kontrolliaan entisestäänkin vähääkin epäilyttävistä kohteista ja ilmiöistä tavallisten ihmisten siinä sivussa joutuessa viranomaisen kouran alle.
Kommentit
Lähetä kommentti