Siirry pääsisältöön

3786. Suomi on nalkissa – Ruotsi porskuttaa

Ruotsi-Suomi oli suurtavalta, joka laajimmillaan ulottui Mustalle merelle saakka. Naapurimme onnistuivat myymään Kiirunan terästä Natsi-Saksalle 1000-vuotisen valtakunnan rakentamiseen II maailmansodan aikana. Suuruus näkyy häpeämättömästi tänä päivänäkin, kun TV-sarjojen sankari nousee välinpitämättömästi luksus Volvoon karauttaen ratkaisemaan ongelmia
     Mutta meidän suomalaisten ei kannata menneisyydestä penkoa Ruotsin menestystekijöitä, vaan aivan lähihistoriasta. Ruotsin perhepolitiikka on ollut anteliasta koko perheelle. Lapsia on syntynyt ennätystahtiin maahamme verrattuna. Toinen syy syntyvyyden kohoamiseen on vilkas maahanmuutto. Näiden yhteisvaikutuksena maan syntyvyys on kaksi kertaa suurempi kuin meidän. Ruotsin väestöpyramidi muistuttaa enemmän pallon profiilia meidän ylösalaisin nostettua joulukuusta. Ruotsin väkiluku 2023on 12 miljoonaa ja Suomen 5,6. ja bruttokansantuotteet vastaavasti 2017 ovat 9000 dollaria ja 42000. Päivän HS:n mukaan Suomen kunnista katoavat nuoret (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006369330.html) Nämä muodon muodonmuutokset merkitsevät meille katastrofia, sillä meillä on kohta miljoona yli 75-vuotista hoitoa kaipaava vanhusta samalla, kun työssä käyvien määrä supistuu ja bkt mataa.
     Kun katsoo Suomen työvoimapolitiikan tilaa, katsoisi kuin haamutalon ikkunasta isään. Ruotsi otti riskin malmö-ilmiöistä ja voitti. Niinpä Ruotsi ”kuhisee” nuoria innokkaita työntekijöitä, verrattuna Suomeen. Meillä samaan aikaan on kymmeniä tuhansia terveitä työntekijöitä työttömyysturvarahalla ja maahan ei pääse töihin kuin byrokratiaa täynnä olevalla työluvalla.
     Suomi on nalkissa. Perussuomalaisten pelossa maahamme ei tule sellaista maahanmuutto virtaa, joka korvaisi puuttuvan työvoiman ja sen lisääntymisen sekä toisaalta meidän työttömyysturva kahlitsee ja ehkäpä myös inspiroi jäämään kotiin pois töistä.
     Tämän lopuksi sopii mestarivalokuvaaja Capan sanat. Kuvat ovat jo olemassa, ne pitää vain ottaa ne.
   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3335. Ylen Jälkipörssin näkemys työmarkkinatilanteesta

Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

785. Isäni kätteleminen

Vuotta ennen Los Angelesin kisoja Taimi ja Anja kuolivat. Kättelin isääni ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen Anjan hautajaisissa. Vuoden päästä tapasin isäni uudelleen Kallen hautajaisissa. Abel istui tyynenä ja oli hyvin samannäköinen kuin Kalle eläessään. Perunkirjoituksessa selvisi Kallen ja Hiljan myyneen Taimille koko vähäisen omaisuutensa, koska isäni oli Juhanin mukaan jo saanut perintönsä.   Menimme sunnuntaina katsomaan Hauhonselän niemen kärjessä sijaitsevaa kesäasuntoa. Umpeen sataneella lumisella polulla vastaan tuli joku toinen katsoja, joka huikkasi ahkiotaan vetäen, että vesi oli kuulemma kalastukseen kelpaamaton ja järvi pohjaan saakka jäässä. Tästäkin huolimatta seuravana maanantaina teimme kaupat, vaikkei meillä ollut tietoa, mistä saisimme kauppahinnasta puuttuvan 100 000 markkaa. Jyväskylän säästöpankin pankinjohtaja ratkaisi asian meille myönteisesti, kun hän kuuli Ilonan olleen anoppini. Vasta keväällä jäiden sulamisen jälkeen näimme Hauhonse...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *